TiinaElovaara Life. Laughs. Sports. Politics. Justice.

Kaikki blogit puheenaiheesta Metsätalous

Metsissämme edelleen työn sampo

Metsä luo edelleen työtä, vaikka sitä on vaikea uskoa tänä älykännyköiden ja robottien aikana. Miestyön korvaavat metsäkoneet ovat tulleet jäädäkseen, mutta metsätaloudessa on silti perustyöllisyys. Ilman työtä puu ei kasva, ei kulje eikä jalostu jatkossakaan.

Euroopan metsämahdit

Vuoden 2018 kuluessa kiihtyneestä metsiemme biomassan ja niiden hiilen nielujen keskustelusta lienee jäänyt mieleemme, että tavalla tai toisella Suomi on tässä Euroopan mahtimaita.

Ainakin yhdessä asiassa olemme se mahti: metsiemme ja niiden biomassan pitkäaikaisessa mittaamisessa. Silloinen Metsäntutkimuslaitos aloitti Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) jo 1921, ja tänään mittauskierros Hangosta Utsjoelle on tehty jo 12 kertaa. VMI-tulokset ovat nyt kaikkien lukijoiden, kansainvälistenkin tutkijoidenkin, arvioitavissa Luonnonvarakeskuksen (LUKE) verkkosivuilla.

Vuolaimmat hiilen nieluvirtamme Kanta-Hämeessä ja Pohjanmaalla

Luonnonvarakeskus päivitti marraskuussa 2018 maakunnittain tekemänsä Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI). Suomen nykyisen maakuntajaon (vuodesta 2009) aikana inventointi on tehty kaksi kertaa, ensimmäinen jaksolla 2009-2013 ja toinen jaksolla 2014-2017.

Tilastotieteelliseen otantaan perustuvasta metsälaskennasta saamme maakunnallisen peruslukeman: runkopuun määrä kiintokuutioina koko maakunnassa. Esimerkiksi Kanta-Hämeessä oli runkopuuta 55 miljoonaa kuutiota ensimmäisellä ja 60 miljoonaa kuutiota toisella jaksolla.

Päästöt ja mistä ne tulevat

Kansainvälisen ilmastopaneelin äskettäinen, hälyttäviä tietoja ja johtopäätöksiä ilmastonmuutoksesta sisältänyt raportti on poikinut runsaasti kommentaaria. Käyttämäni lähteet, pääasiassa tiedotusvälinet, eivät varmasti ole edustava otos kommentoinnin kaikenkaikkisesta sisällöstä ja sen painottumisesta. Siitä huolimatta uskallan esittää väitteen, että siinä on nousut tai nostettu tikun nokkaan eri päästölähteitä ilman juuri minkäänlaista vastaavuutta siihen, mitkä niistä todellisuudessa ovat suurimmat ja siis eniten ilmaston lämpiämiseen vaikuttavat. Näin ainakin Suomessa.

Koillis-Savon Sammosta odotettiin ympäristöaatteen kärkihanketta

Tämän päivän ympäristöaate syntyi 1962 Rachel Carsonin kirjasta ”Äänetön kevät”. Vaikka kirja keskittyi enemmän ympäristömyrkkyihin (etenkin DDT), se käynnisti myös laajemman ympäristöajattelun. Nyt, yli puolen vuosisadan vanhaa Carsonin alkusysäystä meidän on kiittäminen siitä, että vesi ja ilma ovat puhdistumaan päin sekä asuintienoillamme että teollisuutemme äärellä.

Polttopuun teko kannattaa

Syksyn tultua kaupunkien ulkopuolella mihin tahansa matkaava ei voi olla huomaamatta omakotitalojen ja maatilojen pihoille varastoituja pilkekasoja. Polttopuuta on keväällä halottu ja pilkottu, kuivumaan talven lämmityskautta varten. Nykypihoilla näkee niin traktorivetoisia pilkekoneita, sähkökäyttöisiä piensirkkeleitä ja halkaisukoneita kuin perinteisiä moottorisahan ja halkaisukirveen yhdistelmiä.

Puuta palaa pientaloissa ja maatiloilla noin kuusi miljoonaa kiintokuutiota vuodessa. Määrä on mittava, se vastaa Äänekosken uuden biotuotetehtaan vuotuista raaka-aineen tarvetta.

Biotalouden hankaluuksia

Biotalouden kehityksessä hankaluutena on se, että tuotteiden kehittelyyn, kokeiluihin ja tuotantolaitosten rakentamiseen tarvittava raha on hankittava markkinoilta, maksavilta asiakkailta. Rahaa pitää tulla vaikkapa vessapaperia ostavilta kiinalaisilta tai selluloosan ostajilta. Sitä rahaa pitää tulla paljon.

Paljoa helpompaa on saada säätiöiltä tai rahastoilta apurahaa biotaloutta ja metsätaloutta herjaaviin kirjoitelmiin ja tiedotelmiin. Eikä sitä apurahaa tarvitse edes kovin paljoa, ainakaan veronmaksajilta palkkaa saavien uhkakuvien esittelijöiden julkaisujen valmisteluun.

Afrikan kehitysmaille voisi tarjota Tapion tietä

Kehitysapumme on huokaillut jo puoli vuosisataa, miksi köyhän Afrikan metsät häviävät. Mehän avustamme sinne hyviä hankkeita.

Esimerkiksi Etiopiassa luonnonmetsät kattavat enää yhden prosentin maan alasta. Etiopian metsäapumme alkoi 1980-luvun alkupuolella.

Tansaniassa puun tarve oli 2010-luvun alkupuolella 50 miljoonaa kuutiota, mutta silloiset metsät kasvoivat enää 18 miljoonaa kuutiota vuodessa. Tansania on ollut 1960-luvun lopulta lähtien Suomen pitkäaikaisen kehitysyhteistyön merkittävimpiä kumppaneita.

Olisiko meillä tarve muuttaa metsäapumme suuntaa?

Puuvoima vahvistaa leijonanosaansa

Uusiutuva puu oli tärkeintä voimaamme 1900-luvun alkupuoliskolla. Vielä 1960 saimme siitä tasan puolet kaikesta energiastamme. Fossiilinen tuontiöljy oli kuitenkin jo tulossa. Se ohitti puun 1964. Molemmat olivat silloin 39 prosentissa.

Uusiutumaton öljyvoima nousi musertavan vahvaksi vuonna 1973, aina 61 prosenttiin. Noihin aikoihin suomalainen energiapeli oli varsin yksioikoinen. Se tarjosi tulevaisuudelle vain fossiilivoimaa ja sen vaihtoehtona ydinvoimaa. Puuenergia leimattiin vanhanaikaiseksi ja siitä haluttiin tykkänään eroon.

Hirvi muokkaa kansallismaisemaamme

Hirvi on kasvanut Suomen toiseksi tärkeimmäksi laiduneläimeksi. Hirveä edellä on vain nauta. Nautoja meillä on 882 000 kappaletta, vasikat mukaan lukien. Nauta tuottaa teuraslihaa 86 miljoonaa kiloa vuodessa.

Hirvien lukema on keskimäärin noin 120 000 päätä, kevään vasat mukaan lukien. Hirvi tuottaa teuraslihaa 8-9 miljoonaa kiloa vuodessa. Se on kymmenesosa naudan vuotuisesta teuraslihasta.
 
Koko maan tasolla kolmanneksi tärkein on poro. Niitä on 200 000 kappaletta, ja niiden teuraslihaa saamme vajaat kaksi miljoonaa kiloa vuodessa.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset

Julkaise syötteitä