Kotimaa http://jormasalminen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/2/all Fri, 21 Sep 2018 15:54:23 +0300 fi Pelosta tuli Sipilän hallituksen ”arvopohja” http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261339-pelosta-tuli-sipilan-hallituksen-arvopohja <p>Kukaan hallituspuolueiden kansanedustajista ei lopulta äänestänyt ulkoministeri Timo Soinin (sin) epäluottamuksen puolesta tai edes tyhjää (<a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/259392-nain-eduskunta-aanesti-timo-soinista-katso-puoluejakauma-kuvasta">katso äänesys puolueittain täältä</a>). Pelko siitä, että yksikin ääni olisi kaatanut hallituksen, oli liian kova.</p><p>Siniset rakensivat puheenjohtaja, kulttuuri-, urheilu- ja eurooppaministeri Sampo Terhon johdolla äänestyksestä koko hallituksen luottamuskysymyksen. <a href="https://www.suomenmaa.fi/?app=NeoDirect&amp;com=6/3/418615/9f9bf609fa">Samaan peliin lähti</a> keskustan puheenjohtaja, pääministeri Juha Sipilä.</p><p>Vaikka näennäisesti kaikki sujui eduskunnan suuren salin äänestyksessä hallituspuolueissa melko yksimielisesti, osoittaa jälkipuinti, että kyse oli aivan muusta.</p><p>Kokoomus veti herneet nenään, kun Sipilä oli lausahtanut, ettei usko, kenelläkään olevan &rdquo;mitään ongelmaa painaa tässä asiassa vihreää&rdquo;.</p><p>Toisin sanoen hänen mielestään kaikkien oli helppo äänestää julkisista aborttivastaisista kannoistaan <a href="https://www.kauppalehti.fi/uutiset/oikeuskansleri-timo-soinin-toiminta-ongelmallista/4R2QEatg">oikeuskansleriltakin pyyhkeitä </a>saaneen ulkoministeri Soinin luottamuksen puolesta.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>&rdquo;Emme hyväksy vähättelyä</strong> edustajiemme arvopohjaa kohtaan. On käsittämätöntä, että pääministeri on todennut, että äänestyksen ei pitäisi olla kenellekään vaikeaa&rdquo;, kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/259408-kokoomus-hermostui-juha-sipilalle-kasittamatonta">Kalle Jokinen totesi tänään.</a></p><p>Jokinen ja kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Petteri Orpo tuomitsivat myös muun edustajiinsa kohdistuneen painostuksen hallituskumppaneiden taholta ja muualta. Lisäksi he tuomitsivat äänestyksen kytkemisen muihin poliittisiin päätöksiin.</p><p>Kummallisin kytkykauppa nähtiin keskustan kansanedustaja Markku Pakkaselta, <a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/259339-keskustalaisen-markku-pakkasen-ukaasi-kuohuttaa-oppositiota-soini-ja-tyontekijoiden?ref=suosituimmat">joka twiittasi eilen</a>: &rdquo;Mikäli kokoomus ei yksimielisesti tue hallitusta huomenna tulee irtisanomissuojaan liittyvä esitys ottaa välittömästi tarkasteluun ja tehdä tarpeelliset korjaukset&rdquo;.</p><p>Jännittävintä tänään oli, murtuvatko Soinin aborttikantoja ennen äänestystä julkisesti vastustaneet kokoomuksen kansanedustajat Jaana Pelkonen ja Saara-Sofia Sirén paineen alla.</p><p>Lopputulos oli, että he jättivät äänestämättä, vaikka istuivat salissa. He eivät siis uskaltaneet äänestää Soinin epäluottamuksen puolesta, koska <a href="https://www.is.fi/politiikka/art-2000005836573.html?ref=rss">pelkäsivät hajottavansa hallituksen</a>.</p><p>Tämä show muistetaan hyvin ainakin oppositiossa eduskuntavaalipäivään 14.4.2019 asti.</p><p>&nbsp;</p> Kukaan hallituspuolueiden kansanedustajista ei lopulta äänestänyt ulkoministeri Timo Soinin (sin) epäluottamuksen puolesta tai edes tyhjää (katso äänesys puolueittain täältä). Pelko siitä, että yksikin ääni olisi kaatanut hallituksen, oli liian kova.

Siniset rakensivat puheenjohtaja, kulttuuri-, urheilu- ja eurooppaministeri Sampo Terhon johdolla äänestyksestä koko hallituksen luottamuskysymyksen. Samaan peliin lähti keskustan puheenjohtaja, pääministeri Juha Sipilä.

Vaikka näennäisesti kaikki sujui eduskunnan suuren salin äänestyksessä hallituspuolueissa melko yksimielisesti, osoittaa jälkipuinti, että kyse oli aivan muusta.

Kokoomus veti herneet nenään, kun Sipilä oli lausahtanut, ettei usko, kenelläkään olevan ”mitään ongelmaa painaa tässä asiassa vihreää”.

Toisin sanoen hänen mielestään kaikkien oli helppo äänestää julkisista aborttivastaisista kannoistaan oikeuskansleriltakin pyyhkeitä saaneen ulkoministeri Soinin luottamuksen puolesta.

 

”Emme hyväksy vähättelyä edustajiemme arvopohjaa kohtaan. On käsittämätöntä, että pääministeri on todennut, että äänestyksen ei pitäisi olla kenellekään vaikeaa”, kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kalle Jokinen totesi tänään.

Jokinen ja kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Petteri Orpo tuomitsivat myös muun edustajiinsa kohdistuneen painostuksen hallituskumppaneiden taholta ja muualta. Lisäksi he tuomitsivat äänestyksen kytkemisen muihin poliittisiin päätöksiin.

Kummallisin kytkykauppa nähtiin keskustan kansanedustaja Markku Pakkaselta, joka twiittasi eilen: ”Mikäli kokoomus ei yksimielisesti tue hallitusta huomenna tulee irtisanomissuojaan liittyvä esitys ottaa välittömästi tarkasteluun ja tehdä tarpeelliset korjaukset”.

Jännittävintä tänään oli, murtuvatko Soinin aborttikantoja ennen äänestystä julkisesti vastustaneet kokoomuksen kansanedustajat Jaana Pelkonen ja Saara-Sofia Sirén paineen alla.

Lopputulos oli, että he jättivät äänestämättä, vaikka istuivat salissa. He eivät siis uskaltaneet äänestää Soinin epäluottamuksen puolesta, koska pelkäsivät hajottavansa hallituksen.

Tämä show muistetaan hyvin ainakin oppositiossa eduskuntavaalipäivään 14.4.2019 asti.

 

]]>
74 http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261339-pelosta-tuli-sipilan-hallituksen-arvopohja#comments Kotimaa Sipilän hallitus Timo Soini Fri, 21 Sep 2018 12:54:23 +0000 Markku Huusko http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261339-pelosta-tuli-sipilan-hallituksen-arvopohja
Soini ja naisen ruumis http://eijariitta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261288-soini-ja-naisen-ruumis <p>Tunnen perheenäidin, jonka parikymppisellä pojalla on melkoinen murhe. Poika vietti Tinder-illan tytön kanssa, joka sanoi huolehtivansa ehkäisystä. Hyvä, sanoi poika, en halua lapsia enkä ole missään nimessä valmis isäksi. Yllättäen tyttö ilmoitti myöhemmin olevansa raskaana ja haluavansa pitää lapsen, ja pojan &rdquo;pitää kantaa vastuunsa&rdquo;.&nbsp;</p><p>Tyttö valehteli mutta pojan pitää kantaa vastuunsa. Tämä ei kuulunut pojan suunnitelmiin alkuunkaan: ei parisuhde tuon ihmisen kanssa, ei varhainen isyys. Poika haluaa opiskella ja hankkia ammatin, ja äidin mukaan hän on hyvä ja vastuullinen kaveri, jonka elämä mullistui hyväuskoisuuden takia.&nbsp;</p><p>Nyt pojalla on lapsi, jota hän ei koskaan ehtinyt toivoa. Laki tekee hänestä myös maksumiehen useiksi vuosiksi eteenpäin. Mitä tahansa hän tienaa, siitä lohkeaa osa tuntemattomalle.&nbsp;</p><p>Kysymys ei ole vain rahasta, vaikka äiti epäilee, että raha innoitti tuota tyttöä valitsemaan varakkaan perheen pojan lapsensa isäksi. Kysymys on pojan unelmista. Hän haluaa joskus oman perheen ja haluaa olla hyvä isä. Nyt hänestä tuntuu, että hän on jo kertaalleen epäonnistunut.&nbsp;</p><p>Laki ei kohtele tässä kohden miestä ja naista samanveroisesti. Ei myöskään poliittinen kulttuurimme. Aborttikeskustelu on siitä hyvä esimerkki. Naista ei voi pakottaa väkisin äidiksi, siitä olemme samaa mieltä. Mutta miehen voi pakottaa isäksi.&nbsp;</p><p>Naista ei voi pakottaa äidiksi. Tämä ymmärretään Argentiinassakin, jossa laki sallii abortin raiskauksen uhrille tai terveytensä vaarantavalle. Huolimattomuuden kohdalla Argentiinan laki kohtelee naista samalla lailla kuin suomalaista miestä: olisit miettinyt useamman kerran. Synnytä ja anna adoptioon, jos et halua pitää.&nbsp;</p><p>Sanottakoon nyt selvästi: minä en ole vaatimassa maamme aborttilainsäädäntöä Argentiinan tiukkuuden tasolle. Mutta ymmärrän hyvin, ettei asia ole helppo tai itsestäänselvyys. Se klisee, että abortin tapauksessa nainen päättää vain omasta ruumistaan, on pinnallinen valhe. Hän nimenomaan ei päätä enää vain omasta ruumistaan vaan myös jonkun toisen ruumiista, mahdollisesti toisen naisen ruumiista, ja koko elämästä.&nbsp;</p><p>Jos haluaa päättää vain omasta ruumiistaan, se pitää hoksata siellä Tinder-treffeillä, juuri niin kuin miehenkin.&nbsp;</p><p>Aborttikeskustelussa minua vaivaa usein nähty setien leimaaminen.&nbsp;Miehet eivät saisi ottaa kantaa, koska kyse ei ole heistä. Se ei ole totta, ja miehen kohtelu lain edessä todistaa sen käänteisellä tavalla. Jos minä olisin tänään painamassa nappia eduskunnassa, antaisin ääneni&nbsp;<strong>Timo Soinin</strong>&nbsp;vapaan ajattelun puolesta, sillä aihe on vaikea ja pysyy aina sellaisena. Ja riehuiko hän muka ulkomailla asiasta? Ei.&nbsp;Välillä syntyy vaikutelma, että punavihreä kupla onkin mustavalkoinen.</p><p>Minä kuulun niihin, jotka kannattavat aborttioikeutta mutta vastustavat aborttia. Toivoisin niitä tehtävän mahdollisimman vähän. Ei abortti ole mikään ihmisoikeus tai uroteko eikä se ole naisen oikeuksien juhlaa. Se on surullinen asia, ja tappaa joka tapauksessa ihmisenalun, usein vieläpä tuskallisen kivuliaasti. Joskus se on välttämätön, koska elämä on vaikeaa. Mutta ei aina, ja uutta elämää voisi suojella adoptiollakin.&nbsp;</p><p>Itse kiitän siitä, että sain mahdollisuuden elää. Olin vahinkoraskaus, ja koska lapsia oli perheessä jo neljä ja äitini terveyskin vaarassa, lääkärit vaativat häntä tekemään abortin. Hän piti päänsä, selvisi terveytensä kanssa, ja nyt tuo sinnikäs nainen odottelee satavuotissynttäreitään ensi huhtikuussa. Elämälle kiitos.&nbsp;</p> Tunnen perheenäidin, jonka parikymppisellä pojalla on melkoinen murhe. Poika vietti Tinder-illan tytön kanssa, joka sanoi huolehtivansa ehkäisystä. Hyvä, sanoi poika, en halua lapsia enkä ole missään nimessä valmis isäksi. Yllättäen tyttö ilmoitti myöhemmin olevansa raskaana ja haluavansa pitää lapsen, ja pojan ”pitää kantaa vastuunsa”. 

Tyttö valehteli mutta pojan pitää kantaa vastuunsa. Tämä ei kuulunut pojan suunnitelmiin alkuunkaan: ei parisuhde tuon ihmisen kanssa, ei varhainen isyys. Poika haluaa opiskella ja hankkia ammatin, ja äidin mukaan hän on hyvä ja vastuullinen kaveri, jonka elämä mullistui hyväuskoisuuden takia. 

Nyt pojalla on lapsi, jota hän ei koskaan ehtinyt toivoa. Laki tekee hänestä myös maksumiehen useiksi vuosiksi eteenpäin. Mitä tahansa hän tienaa, siitä lohkeaa osa tuntemattomalle. 

Kysymys ei ole vain rahasta, vaikka äiti epäilee, että raha innoitti tuota tyttöä valitsemaan varakkaan perheen pojan lapsensa isäksi. Kysymys on pojan unelmista. Hän haluaa joskus oman perheen ja haluaa olla hyvä isä. Nyt hänestä tuntuu, että hän on jo kertaalleen epäonnistunut. 

Laki ei kohtele tässä kohden miestä ja naista samanveroisesti. Ei myöskään poliittinen kulttuurimme. Aborttikeskustelu on siitä hyvä esimerkki. Naista ei voi pakottaa väkisin äidiksi, siitä olemme samaa mieltä. Mutta miehen voi pakottaa isäksi. 

Naista ei voi pakottaa äidiksi. Tämä ymmärretään Argentiinassakin, jossa laki sallii abortin raiskauksen uhrille tai terveytensä vaarantavalle. Huolimattomuuden kohdalla Argentiinan laki kohtelee naista samalla lailla kuin suomalaista miestä: olisit miettinyt useamman kerran. Synnytä ja anna adoptioon, jos et halua pitää. 

Sanottakoon nyt selvästi: minä en ole vaatimassa maamme aborttilainsäädäntöä Argentiinan tiukkuuden tasolle. Mutta ymmärrän hyvin, ettei asia ole helppo tai itsestäänselvyys. Se klisee, että abortin tapauksessa nainen päättää vain omasta ruumistaan, on pinnallinen valhe. Hän nimenomaan ei päätä enää vain omasta ruumistaan vaan myös jonkun toisen ruumiista, mahdollisesti toisen naisen ruumiista, ja koko elämästä. 

Jos haluaa päättää vain omasta ruumiistaan, se pitää hoksata siellä Tinder-treffeillä, juuri niin kuin miehenkin. 

Aborttikeskustelussa minua vaivaa usein nähty setien leimaaminen. Miehet eivät saisi ottaa kantaa, koska kyse ei ole heistä. Se ei ole totta, ja miehen kohtelu lain edessä todistaa sen käänteisellä tavalla. Jos minä olisin tänään painamassa nappia eduskunnassa, antaisin ääneni Timo Soinin vapaan ajattelun puolesta, sillä aihe on vaikea ja pysyy aina sellaisena. Ja riehuiko hän muka ulkomailla asiasta? Ei. Välillä syntyy vaikutelma, että punavihreä kupla onkin mustavalkoinen.

Minä kuulun niihin, jotka kannattavat aborttioikeutta mutta vastustavat aborttia. Toivoisin niitä tehtävän mahdollisimman vähän. Ei abortti ole mikään ihmisoikeus tai uroteko eikä se ole naisen oikeuksien juhlaa. Se on surullinen asia, ja tappaa joka tapauksessa ihmisenalun, usein vieläpä tuskallisen kivuliaasti. Joskus se on välttämätön, koska elämä on vaikeaa. Mutta ei aina, ja uutta elämää voisi suojella adoptiollakin. 

Itse kiitän siitä, että sain mahdollisuuden elää. Olin vahinkoraskaus, ja koska lapsia oli perheessä jo neljä ja äitini terveyskin vaarassa, lääkärit vaativat häntä tekemään abortin. Hän piti päänsä, selvisi terveytensä kanssa, ja nyt tuo sinnikäs nainen odottelee satavuotissynttäreitään ensi huhtikuussa. Elämälle kiitos. 

]]>
117 http://eijariitta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261288-soini-ja-naisen-ruumis#comments Kotimaa Abortti Miesten ja naisten tasa-arvo Soini Fri, 21 Sep 2018 03:44:33 +0000 Eija-Riitta Korhola http://eijariitta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261288-soini-ja-naisen-ruumis
Timo Soinin valikoiva usko http://ollikohonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261272-timo-soinin-valikoiva-usko <p>Kaikki tietävät Timo Soinin aborttikannanotot, joiden pohjalta äänestetään ministerin luottamuksesta huomenna eduskunnassa. Ne ovat kiistatta linjassa katolisen kirkon opin kanssa, mutta vastaavalla tavalla yhtä kiistatta ristiriidassa Suomen pitkäaikaisen ulkopoliittisen linjan kanssa. Soini on perustellut kannanottojaan mielipiteen- ja uskonnonvapaudella, johon hänellä on oikeus kaikkien muiden ihmisten tapaan. Pitää ollakin.</p><p>Tosin Timo Soini ei ole kuka tahansa, vaan ulkoministerinä tuon Suomen pitkäaikaisen poliittisen linjan edustaja maailmalla. Jos hallituspuolueet uskoisivat Suomen yleiseen naisten ja tyttöjen oikeuksia tukevaan linjaan, ne äänestyttäisivät Soinin pois ministerinvirasta. Näin tosin tuskin valitettavasti käy, koska kokoomuskin on laittamassa ruotuun asiassa vastakkaisia mielipiteitä esittäneet kansanedustajansa. Asian suhteen ollaan viisaampia huomenissa.</p><p>Mutta entä Timo Soinin oma katolinen usko politiikan ohjenuorana? Vaikka poliittisia kysymyksiä ei tulisi juurikaan sekoittaa uskontoon, on syytä pohdiskella Soinin asian suhteen linjakkuutta. On totta, että katolinen kirkko kieltää abortin. Valitettavasti näin on, eikä linjaan ole juuri nähtävissä muutosta tämän edellyttäessä melkoista teologista vallankumousta.</p><p>Sen sijaan voi todeta, että Soini on kuunnellut ilmeisen huonosti paavi Franciscuksen köyhyyden ja ilmastomuutoksen vastaista taistelua koskevia opetuksia. Hän on esimerkiksi vaatinut suuryrityksiä noudattamaan Pariisin ilmastosopimusta varsinkin sen takia, että <a href="https://www.kaleva.fi/uutiset/ulkomaat/paavi-pyysi-suuryrityksia-kamppailemaan-ilmaston-lampiamista-vastaan/796127/">ilmaston lämpeneminen vaikeuttaisi ennen kaikkea maailman köyhien tilannetta.</a></p><p>Paavi Franciscus on jatkuvasti kritisoinut kahlitsematonta kapitalismia ja rahan valtaa. Hän korostaa sitä, että <a href="https://www.bbc.co.uk/news/world-europe-22551125">rahan tehtävä on palvella, ei hallita</a>. Hän vertasi viime jouluna pitämässään messussa <a href="https://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/paavi-vertasi-joulumessussa-pakolaisia-mariaan-ja-joosefiin/6708178">maailman pakolaisia Mariaan ja Joosefiin</a>, jotka etsivät majapaikkaa Bethelemissä. Ja niin edelleen.</p><p>Samaan aikaan Timo Soini on kuitenkin leikannut niin kotimaan kuin ulkomaan köyhiltä (mikä oli kehitysavun leikkaamisen muodossa Soinin johtaman puolueen keskeinen poliittinen &quot;peukalonjälki&quot; hallitukseen tullessaan) ja siunannut miljardiluokan veroalennukset hyvätuloisille. Temppu oli erityisen härski varsinkin alle tuhat euroa kuussa ansaitsevien suomalaisten osalta. Heidän tilanteestaan Soini kun sanoi ennen vaaleja, että <a href="https://www.verkkouutiset.fi/timo-soini-perussuomalaiset-ei-leikkaa-pienituloisilta-30715/">&rdquo;siltä porukalta ei voi, ei saa, eikä ole varaa leikata.&rdquo;</a> Toisin tunnetusti kävi. Ei saanut mitä tilasi.</p><p>Toivoisikin, että Soini ottaisi vaarin jatkossa myös yllä olevista paavin opetuksista, jos hänen aikomuksenaan on pysyä vakaasti katolisen kirkon johtajan linjoilla poliittisissa perusteluissaan. Kaikki me olemme vajavaisia ja syntisiä ihmisiä, mutta oppimiskykyisiä kuitenkin.</p> Kaikki tietävät Timo Soinin aborttikannanotot, joiden pohjalta äänestetään ministerin luottamuksesta huomenna eduskunnassa. Ne ovat kiistatta linjassa katolisen kirkon opin kanssa, mutta vastaavalla tavalla yhtä kiistatta ristiriidassa Suomen pitkäaikaisen ulkopoliittisen linjan kanssa. Soini on perustellut kannanottojaan mielipiteen- ja uskonnonvapaudella, johon hänellä on oikeus kaikkien muiden ihmisten tapaan. Pitää ollakin.

Tosin Timo Soini ei ole kuka tahansa, vaan ulkoministerinä tuon Suomen pitkäaikaisen poliittisen linjan edustaja maailmalla. Jos hallituspuolueet uskoisivat Suomen yleiseen naisten ja tyttöjen oikeuksia tukevaan linjaan, ne äänestyttäisivät Soinin pois ministerinvirasta. Näin tosin tuskin valitettavasti käy, koska kokoomuskin on laittamassa ruotuun asiassa vastakkaisia mielipiteitä esittäneet kansanedustajansa. Asian suhteen ollaan viisaampia huomenissa.

Mutta entä Timo Soinin oma katolinen usko politiikan ohjenuorana? Vaikka poliittisia kysymyksiä ei tulisi juurikaan sekoittaa uskontoon, on syytä pohdiskella Soinin asian suhteen linjakkuutta. On totta, että katolinen kirkko kieltää abortin. Valitettavasti näin on, eikä linjaan ole juuri nähtävissä muutosta tämän edellyttäessä melkoista teologista vallankumousta.

Sen sijaan voi todeta, että Soini on kuunnellut ilmeisen huonosti paavi Franciscuksen köyhyyden ja ilmastomuutoksen vastaista taistelua koskevia opetuksia. Hän on esimerkiksi vaatinut suuryrityksiä noudattamaan Pariisin ilmastosopimusta varsinkin sen takia, että ilmaston lämpeneminen vaikeuttaisi ennen kaikkea maailman köyhien tilannetta.

Paavi Franciscus on jatkuvasti kritisoinut kahlitsematonta kapitalismia ja rahan valtaa. Hän korostaa sitä, että rahan tehtävä on palvella, ei hallita. Hän vertasi viime jouluna pitämässään messussa maailman pakolaisia Mariaan ja Joosefiin, jotka etsivät majapaikkaa Bethelemissä. Ja niin edelleen.

Samaan aikaan Timo Soini on kuitenkin leikannut niin kotimaan kuin ulkomaan köyhiltä (mikä oli kehitysavun leikkaamisen muodossa Soinin johtaman puolueen keskeinen poliittinen "peukalonjälki" hallitukseen tullessaan) ja siunannut miljardiluokan veroalennukset hyvätuloisille. Temppu oli erityisen härski varsinkin alle tuhat euroa kuussa ansaitsevien suomalaisten osalta. Heidän tilanteestaan Soini kun sanoi ennen vaaleja, että ”siltä porukalta ei voi, ei saa, eikä ole varaa leikata.” Toisin tunnetusti kävi. Ei saanut mitä tilasi.

Toivoisikin, että Soini ottaisi vaarin jatkossa myös yllä olevista paavin opetuksista, jos hänen aikomuksenaan on pysyä vakaasti katolisen kirkon johtajan linjoilla poliittisissa perusteluissaan. Kaikki me olemme vajavaisia ja syntisiä ihmisiä, mutta oppimiskykyisiä kuitenkin.

]]>
20 http://ollikohonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261272-timo-soinin-valikoiva-usko#comments Kotimaa Abortti Kehitysapu köyhyys Paavi Franciscus Timo Soini Thu, 20 Sep 2018 16:16:15 +0000 Olli Kohonen http://ollikohonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261272-timo-soinin-valikoiva-usko
Timo Soinin epäluottamusäänestys — edustaja Terho jälleen hakoteillä http://juliuslaurilehtinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261248-timo-soinin-epaluottamusaanestys-edustaja-terho-jalleen-hakoteilla <p>Kansanedustaja <strong>Sampo Terho </strong>(sin.) oli valitettavasti jättänyt ulkoministeri <strong>Timo Soinin&nbsp; </strong>(sin.) epäuottamusäänestystä käsittelevässä <a href="http://sampoterho.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261237-vihervasemmisto-hyokkaa-ihmisoikeuksia-vastaan">blogikirjoituksessaan </a>kommentointimahdollisuuden piiloon, luoja tietää miksi. Näinpä joudun kommentoimaan oman blogitekstin välityksellä.</p><p>Kirjoituksessaan Terho sanoo, että<em> &quot;ministeri Soini ei ole rikkonut mitään lakia.&quot;. </em>Kukaan ei ole väittänyt, että ulkoministeri Timo Soini olisi rikkonut lakia. Ei &quot;vihervasemmisto&quot; eivätkä kansalaisjärjestöt. En ymmärrä, miksi edustaja Terho vetoaa tähän oikeuskanslerinkin toteamaan asianlaitaan, kun kukaan ei ole moista alun alkaenkaan väittänyt.</p><p>Seuraavaksi edustaja Terho esittää tutun uhriutumislitanian: <em>&quot;Eikö ministeri Soinilla ei ole oikeutta esittää oman maailmankatsomuksensa mukaisia ajatuksia edes vapaa-ajallaan, jos ne ovat ristiriidassa punavihreiden ajatusten kanssa?&quot;</em></p><p>On. Timo Soinilla on täysi oikeus ja vapaus esittää oman maailmankatsomuksensa mukaisia ajatuksia vapaa-ajallaan, olivat ne ristiriidassa <strong>Paavi Franciscuksen</strong>, <strong>John Locken</strong>, <strong>Elvis Presleyn</strong> tai, auta armias, punavihreiden ajatusten kanssa.</p><p>Timo Soini kuitenkin sattuu toimimaan Suomen ulkoministerinä. Kuten Terhonkin siteeraama oikeuskansleri arvioi <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10409833">kannanotossaan</a>, <em>&quot;ulkoministeri Soinin toiminnassa harkinta ja pidättyvyys olisivat olleet tarpeen, jotta ei syntyisi väärinkäsityksiä tai epäilyjä siitä, mitkä ovat Suomen ja mitkä hänen omia kantojaan.&quot; </em></p><p>Tästä on epäluottamuslauseessa kysymys. Ei sananvapaudesta, laillisuudesta tai muustakaan nopeasti kokoon kyhätystä olkiukosta. Saati ihmisoikeuksien polkemisesta vihervasemmiston toimesta. Timo Soinilla on täysi vapaus esittää mielipiteitä. Samoin,<a href="http://juliuslaurilehtinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/256484-aki-ruotsala-pori-jazz-ja-sananvapauden-sietamaton-keveys"> jälleen kerran</a>, myös Timo Soinin arvostelijoilla on vapaus esittää mielipiteensä ja toimia demokratian instituutioidemme pohjalta.</p><p>Tämä tuntuu kerrasta toiseen olevan kovin vaikea konsepti käsittää. Sananvapaus ei tarkoita sitä, että jonkun esittäessä kritiikkiä mielipiteillesi olet oikeutettu ulvomaan oppressiosta ja sananvapauden riistämisestä. Päin vastoin, muutkin ovat oikeutettuja sananvapauteen kuin Soini. Niin ikävältä kuin se varmasti tuntuu.</p><hr /><p>Välikysymys ja sitä seuraava epäluottamuslause on parlamentaarisen järjestelmämme keskeisiä rakennusosasia. Sillä mitataan hallituksen tahi ministerin demokraattinen kannatus sekä tuki suvereenissa kansanedustuslaitoksessa. Luottamusäänestys ei siis lähtökohtaisesti voi olla <em>&quot;surkeasti perusteltu&quot;</em>, kuten edustaja Terho esittää. Se on aina perusteltu keino mittauttaa hallituksen nauttima luottamus.</p><p>Hallituspuolueen kansanedustajista jo <strong>Jaana Pelkonen</strong> sekä <strong>Saara-Sofia Sirén</strong> ovat <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10414285">ilmoittaneet</a>, etteivät he voi äänestää Timo Soinin luottamuksen puolesta. Kantaansa panttaavat vielä ainakin <strong>Sofia Vikman</strong> sekä <strong>Lenita Toivakka</strong>. Kaikki neljä kokoomuslaisia. Kunnia heille oman kantansa puolustamisesta.</p><p>Tahdon kiittää eduskuntaa siitä, että se harjoittaa parlamentaarista demokratiaa ja testaa kansanvaltaisen eduskunnan luottamusta hallituksen ja sen ministereiden toimintaan. Vaikka se ei aina toimi sillä tavalla, kuin minä itse tai edustaja Terho tahtoisivat, piilee juuri tässä sen ylivertaisuus.</p><p>Kansan valitsema eduskunta puhuu. Pulinat pois.</p> Kansanedustaja Sampo Terho (sin.) oli valitettavasti jättänyt ulkoministeri Timo Soinin  (sin.) epäuottamusäänestystä käsittelevässä blogikirjoituksessaan kommentointimahdollisuuden piiloon, luoja tietää miksi. Näinpä joudun kommentoimaan oman blogitekstin välityksellä.

Kirjoituksessaan Terho sanoo, että "ministeri Soini ei ole rikkonut mitään lakia.". Kukaan ei ole väittänyt, että ulkoministeri Timo Soini olisi rikkonut lakia. Ei "vihervasemmisto" eivätkä kansalaisjärjestöt. En ymmärrä, miksi edustaja Terho vetoaa tähän oikeuskanslerinkin toteamaan asianlaitaan, kun kukaan ei ole moista alun alkaenkaan väittänyt.

Seuraavaksi edustaja Terho esittää tutun uhriutumislitanian: "Eikö ministeri Soinilla ei ole oikeutta esittää oman maailmankatsomuksensa mukaisia ajatuksia edes vapaa-ajallaan, jos ne ovat ristiriidassa punavihreiden ajatusten kanssa?"

On. Timo Soinilla on täysi oikeus ja vapaus esittää oman maailmankatsomuksensa mukaisia ajatuksia vapaa-ajallaan, olivat ne ristiriidassa Paavi Franciscuksen, John Locken, Elvis Presleyn tai, auta armias, punavihreiden ajatusten kanssa.

Timo Soini kuitenkin sattuu toimimaan Suomen ulkoministerinä. Kuten Terhonkin siteeraama oikeuskansleri arvioi kannanotossaan, "ulkoministeri Soinin toiminnassa harkinta ja pidättyvyys olisivat olleet tarpeen, jotta ei syntyisi väärinkäsityksiä tai epäilyjä siitä, mitkä ovat Suomen ja mitkä hänen omia kantojaan."

Tästä on epäluottamuslauseessa kysymys. Ei sananvapaudesta, laillisuudesta tai muustakaan nopeasti kokoon kyhätystä olkiukosta. Saati ihmisoikeuksien polkemisesta vihervasemmiston toimesta. Timo Soinilla on täysi vapaus esittää mielipiteitä. Samoin, jälleen kerran, myös Timo Soinin arvostelijoilla on vapaus esittää mielipiteensä ja toimia demokratian instituutioidemme pohjalta.

Tämä tuntuu kerrasta toiseen olevan kovin vaikea konsepti käsittää. Sananvapaus ei tarkoita sitä, että jonkun esittäessä kritiikkiä mielipiteillesi olet oikeutettu ulvomaan oppressiosta ja sananvapauden riistämisestä. Päin vastoin, muutkin ovat oikeutettuja sananvapauteen kuin Soini. Niin ikävältä kuin se varmasti tuntuu.


Välikysymys ja sitä seuraava epäluottamuslause on parlamentaarisen järjestelmämme keskeisiä rakennusosasia. Sillä mitataan hallituksen tahi ministerin demokraattinen kannatus sekä tuki suvereenissa kansanedustuslaitoksessa. Luottamusäänestys ei siis lähtökohtaisesti voi olla "surkeasti perusteltu", kuten edustaja Terho esittää. Se on aina perusteltu keino mittauttaa hallituksen nauttima luottamus.

Hallituspuolueen kansanedustajista jo Jaana Pelkonen sekä Saara-Sofia Sirén ovat ilmoittaneet, etteivät he voi äänestää Timo Soinin luottamuksen puolesta. Kantaansa panttaavat vielä ainakin Sofia Vikman sekä Lenita Toivakka. Kaikki neljä kokoomuslaisia. Kunnia heille oman kantansa puolustamisesta.

Tahdon kiittää eduskuntaa siitä, että se harjoittaa parlamentaarista demokratiaa ja testaa kansanvaltaisen eduskunnan luottamusta hallituksen ja sen ministereiden toimintaan. Vaikka se ei aina toimi sillä tavalla, kuin minä itse tai edustaja Terho tahtoisivat, piilee juuri tässä sen ylivertaisuus.

Kansan valitsema eduskunta puhuu. Pulinat pois.

]]>
28 http://juliuslaurilehtinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261248-timo-soinin-epaluottamusaanestys-edustaja-terho-jalleen-hakoteilla#comments Kotimaa Kokoomus Parlamentarismi Sampo Terho Siniset Timo Soini Thu, 20 Sep 2018 10:02:45 +0000 Julius Lehtinen http://juliuslaurilehtinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261248-timo-soinin-epaluottamusaanestys-edustaja-terho-jalleen-hakoteilla
Sanat ovat halpoja, ainoastaan teot merkitsevät http://kokko1987.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261236-sanat-ovat-halpoja-ainoastaan-teot-merkitsevat <p>SDP, Vasemmisto, Vihreät ja RKP ovat tänään esittäneet virallisesti epäluottamuslausetta ulkoministeri Soinille. Soinin toiminta ja kommentit aborttikysymykseen liittyen ovat olleet omiaan hämmentämään kuvaa Suomen ulkopoliittisesta linjasta. Tähän Suomen linjaan on olennaisesti kuulunut naisten ja tyttöjen tasa-arvon tukeminen ja mm. seksuaaliterveyden edistäminen.</p><p>Viimeisimpänä <a href="http://yle.fi/uutiset/3-10409833">oikeuskansleri</a> yhtyi arvovaltaisten asiantuntijoiden joukkoon pitämällä Soinin toimintaa varsin ongelmallisena. Ulkoministeri ei voi esiintyä missään yksityishenkilönä, sillä hän on ulkoministeri 24/7/365 ja tämä määrittelee hänen toimintaansa. Kansalainen Soini voi laukoa omia mielipiteitään ihan, miten haluaa mutta niin kauan kuin kansalainen Soini on Suomen tasavallan ulkoministeri, niin hänet on sidottu maamme ulkopolitiikan viralliseen linjaan. &nbsp;</p><p>Tätä Timo Soinin puolustajat eivät tunnu ymmärrä ja ovat onnistuneesti sotkeneet ministerivastuun ja sanan- sekä uskonnonvapauden. Ei kukaan ole ollut rajoittamassa Soinin sananvapautta tai uskonnonvapautta. Kritiikki on ainoastaan kohdistunut siihen, että hänen sanat ja teot ovat ristiriidassa Suomen ulkopoliittisen linjan kanssa. &nbsp;</p><p>Hallituspuolueiden, erityisesti Kokoomuksen ja Keskustan, edustajille epäluottamuslause <a href="http://www.hs.fi/politiikka/art-2000005833500.html">aiheuttaa ongelmia.</a> Tai se on &rdquo;todella kenkkua&rdquo; kuten eduskunnan feministiverkoston puheenjohtaja kansanedustaja Saara-Sofia Siren (kok.) tilannetta analysoi. Hän myös valittelee miten &rdquo;puheissa tuntuu menevän sekaisin se, äänestetäänkö tässä epäluottamuslauseesta yksittäistä ministeriä vai koko hallitusta kohtaan.&rdquo; Epäselvyys on ihan hallituksen omaa aikaansaannosta, sillä ainoastaan he ovat tehneet epäluottamuslauseesta hallituskysymyksen. Perustuslain 64 &sect; todetaan selvästi, että yksittäiselle ministerille annettu epäluottamuslause merkitsee ainoastaan yksittäisen ministerin eroa eikä koko hallituksen.</p><p>Varsinainen riman alituksen on tehnyt Sinisen tulevaisuuden puheenjohtaja Sampo Terho, joka on uhannut <a href="http://yle.fi/uutiset/3-10412703">hallituksen kaatuvan</a>, mikäli Soini ei saa luottamusta eduskunnalta. Terhon kommentti on selkeä hätähuuto marginaaliin painuvalta liikkeeltä. Siksi onkin käsittämätöntä mikäli 1,6% kannatusta nauttiva puolue pystyy näin uhkailemaan Kokoomuksen ja Keskustan edustajat Soinin tueksi. On aivan selvää, että vaikka Soini saisi epäluottamuslauseen niin Siniset eivät lähde hallituksesta. Seuraavat kuukaudet ovat heidän viimeiset kuukaudet hallituksessa ja monelle edustajalle viimeiset kuukaudet eduskunnassa, seuraavissa eduskuntavaaleissa kun on luvassa suuri romahdus. Siksi he tuskin haluavat aiheuttaa hallituksen kaatumisella ennenaikaisia eduskuntavaaleja, jolloin heidän edustajakautensa päättyisi ennakoitua nopeammin.</p><p>Nyt testataan Kokoomuksen ja Keskustan kansanedustajien poliittinen selkäranka. Jos edustajat haluavat oikeasti edistää ja puolustaa naisten ja tyttöjen tasa-arvoa, niin ainoa oikea teko on äänestää epäluottamuslauseen puolesta. Puheet ovat halpoja, teot merkitsevät enemmän.</p> SDP, Vasemmisto, Vihreät ja RKP ovat tänään esittäneet virallisesti epäluottamuslausetta ulkoministeri Soinille. Soinin toiminta ja kommentit aborttikysymykseen liittyen ovat olleet omiaan hämmentämään kuvaa Suomen ulkopoliittisesta linjasta. Tähän Suomen linjaan on olennaisesti kuulunut naisten ja tyttöjen tasa-arvon tukeminen ja mm. seksuaaliterveyden edistäminen.

Viimeisimpänä oikeuskansleri yhtyi arvovaltaisten asiantuntijoiden joukkoon pitämällä Soinin toimintaa varsin ongelmallisena. Ulkoministeri ei voi esiintyä missään yksityishenkilönä, sillä hän on ulkoministeri 24/7/365 ja tämä määrittelee hänen toimintaansa. Kansalainen Soini voi laukoa omia mielipiteitään ihan, miten haluaa mutta niin kauan kuin kansalainen Soini on Suomen tasavallan ulkoministeri, niin hänet on sidottu maamme ulkopolitiikan viralliseen linjaan.  

Tätä Timo Soinin puolustajat eivät tunnu ymmärrä ja ovat onnistuneesti sotkeneet ministerivastuun ja sanan- sekä uskonnonvapauden. Ei kukaan ole ollut rajoittamassa Soinin sananvapautta tai uskonnonvapautta. Kritiikki on ainoastaan kohdistunut siihen, että hänen sanat ja teot ovat ristiriidassa Suomen ulkopoliittisen linjan kanssa.  

Hallituspuolueiden, erityisesti Kokoomuksen ja Keskustan, edustajille epäluottamuslause aiheuttaa ongelmia. Tai se on ”todella kenkkua” kuten eduskunnan feministiverkoston puheenjohtaja kansanedustaja Saara-Sofia Siren (kok.) tilannetta analysoi. Hän myös valittelee miten ”puheissa tuntuu menevän sekaisin se, äänestetäänkö tässä epäluottamuslauseesta yksittäistä ministeriä vai koko hallitusta kohtaan.” Epäselvyys on ihan hallituksen omaa aikaansaannosta, sillä ainoastaan he ovat tehneet epäluottamuslauseesta hallituskysymyksen. Perustuslain 64 § todetaan selvästi, että yksittäiselle ministerille annettu epäluottamuslause merkitsee ainoastaan yksittäisen ministerin eroa eikä koko hallituksen.

Varsinainen riman alituksen on tehnyt Sinisen tulevaisuuden puheenjohtaja Sampo Terho, joka on uhannut hallituksen kaatuvan, mikäli Soini ei saa luottamusta eduskunnalta. Terhon kommentti on selkeä hätähuuto marginaaliin painuvalta liikkeeltä. Siksi onkin käsittämätöntä mikäli 1,6% kannatusta nauttiva puolue pystyy näin uhkailemaan Kokoomuksen ja Keskustan edustajat Soinin tueksi. On aivan selvää, että vaikka Soini saisi epäluottamuslauseen niin Siniset eivät lähde hallituksesta. Seuraavat kuukaudet ovat heidän viimeiset kuukaudet hallituksessa ja monelle edustajalle viimeiset kuukaudet eduskunnassa, seuraavissa eduskuntavaaleissa kun on luvassa suuri romahdus. Siksi he tuskin haluavat aiheuttaa hallituksen kaatumisella ennenaikaisia eduskuntavaaleja, jolloin heidän edustajakautensa päättyisi ennakoitua nopeammin.

Nyt testataan Kokoomuksen ja Keskustan kansanedustajien poliittinen selkäranka. Jos edustajat haluavat oikeasti edistää ja puolustaa naisten ja tyttöjen tasa-arvoa, niin ainoa oikea teko on äänestää epäluottamuslauseen puolesta. Puheet ovat halpoja, teot merkitsevät enemmän.

]]>
42 http://kokko1987.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261236-sanat-ovat-halpoja-ainoastaan-teot-merkitsevat#comments Kotimaa Abortti Ihmisoikeudet Tasa-arvo Timo Soini Ulkopolitiikka Thu, 20 Sep 2018 08:07:30 +0000 Jani Kokko http://kokko1987.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261236-sanat-ovat-halpoja-ainoastaan-teot-merkitsevat
Näkökulmia energiatulevaisuudesta http://kh.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261221-nakokulmia-energiatulevaisuudesta <p>Vaurastumisen ja väestönkasvun seurauksena maailman energiankulutus tulee jatkamaan kasvuaan. Fossiilisten polttoaineiden aiheuttamista ilmastopäästöistä pitää päästä pikimmiten eroon. Mistä saamme jatkossa energiaa hyvinvointimme ylläpitämiseksi?</p><p>Energiavarannot voidaan jakaa kahteen ryhmään: uusiutuviin ja uusiutumattomiin. Kuvassa 1 nämä esitetään suhteutettuna maailman energiantarpeeseen. Huomattakoon, että uusiutumattomien energialähteiden - maakaasu, öljy, uraani ja kivihiili - osalta kuva esittää kokonaisvarantoa, uusiutuvien osalta vuosittain uusiutuvaa varantoa.</p><p>Uusiutuvien energianlähteiden saatavuus toki vaihtelee, mutta merkittävimmät niistä - aurinko ja tuuli - ovat hyödynnettävissä melkeinpä maailman joka kolkassa ja niiden varannot yllin kyllin riittävät energiatarpeittemme tyydyttämiseksi.</p><p>EROI-vertailu antaa toisen näkökulman energialähteisiin. EROI tarkoittaa saadun energian ja sen hankkimiseen käytetyn energian välistä suhdetta. Esimerkiksi vesivoimalla EROI on suuruusluokaltaan 100:1, mikä tekee vesivoimasta erittäin edullisen energianlähteen. Myös öljyn ja kivihiilen EROI-luku on ollut historiassa hyvin korkea.</p><p>Mutta uusiutumattomien energianlähteiden ominaispiirre on niiden EROI-luvun pieneneminen. Helposti hyödynnettävien varantojen ehdyttyä joudutaan turvautumaan yhä vaikeampiin esiintymiin. Tämä koskee myös ydinvoimaa. Uraanin rikastaminen kuluttaa hyvin paljon energiaa. Uraanivarannot ovat toistaiseksi riittäneet, koska ydinvoimaa on rakennettu maailman mittakaavassa vähän.</p><p>Niinpä uusiutumattomat energialähteet vääjäämättä laskevat EROI-kuvaajassa kohti niitä odottavaa kuoppaa (kuva 2). Uusiutuvat energianlähteet sensijaan kulkevat päinvastaiseen suuntaan: muuttuvat kustannukset ovat hyvin pienet joten hankintahinnan jatkaessa laskuaan uusien hankkeiden EROI vuosi vuoden jälkeen kasvaa.</p><p>Aurinkosähkö on jo nyt halvin tapa tuottaa energiaa maailman väkirikkaimmilla alueilla. Suomessakin kiinteistöjen aurinkovoimalat alkavat saavuttaa taloudellisen kannattavuuden rajan ja tuulivoimaloita rakennetaan ilman yhteiskunnan tukia.</p><p>Valtaosa jo löydetyistä fossiilisista varannoista pitäisi jättää maan uumeniin. Pelkästään taloudellisesta näkökulmasta näin tuleekin tapahtumaan, koska puhtaat energianlähteet ovat kannattavampia. Mutta missä energia siellä politiikka. Maailman kymmenestä suurimmasta yrityksestä viiden toimiala on öljy ja kaasu. Niiden lobbausvoima asettaa teknistaloudellisia seikkoja merkittävämmän uhan puhtaan energian tulevaisuudelle.</p><p><br /><em>Pääasialliset lähteet:</em></p><p><em>Murphy, D. &amp; Hall, J. 2010. Year in review&mdash;EROI or energy return on (energy) invested. Annals of the New York Academy of Sciences, 11851(1), pp. 102-118.</em></p><p><em>Perez R. and Perez M., 2009. A fundamental look on energy reserves for the planet. The IEA SHC Solar Update, Volume 50</em></p> Vaurastumisen ja väestönkasvun seurauksena maailman energiankulutus tulee jatkamaan kasvuaan. Fossiilisten polttoaineiden aiheuttamista ilmastopäästöistä pitää päästä pikimmiten eroon. Mistä saamme jatkossa energiaa hyvinvointimme ylläpitämiseksi?

Energiavarannot voidaan jakaa kahteen ryhmään: uusiutuviin ja uusiutumattomiin. Kuvassa 1 nämä esitetään suhteutettuna maailman energiantarpeeseen. Huomattakoon, että uusiutumattomien energialähteiden - maakaasu, öljy, uraani ja kivihiili - osalta kuva esittää kokonaisvarantoa, uusiutuvien osalta vuosittain uusiutuvaa varantoa.

Uusiutuvien energianlähteiden saatavuus toki vaihtelee, mutta merkittävimmät niistä - aurinko ja tuuli - ovat hyödynnettävissä melkeinpä maailman joka kolkassa ja niiden varannot yllin kyllin riittävät energiatarpeittemme tyydyttämiseksi.

EROI-vertailu antaa toisen näkökulman energialähteisiin. EROI tarkoittaa saadun energian ja sen hankkimiseen käytetyn energian välistä suhdetta. Esimerkiksi vesivoimalla EROI on suuruusluokaltaan 100:1, mikä tekee vesivoimasta erittäin edullisen energianlähteen. Myös öljyn ja kivihiilen EROI-luku on ollut historiassa hyvin korkea.

Mutta uusiutumattomien energianlähteiden ominaispiirre on niiden EROI-luvun pieneneminen. Helposti hyödynnettävien varantojen ehdyttyä joudutaan turvautumaan yhä vaikeampiin esiintymiin. Tämä koskee myös ydinvoimaa. Uraanin rikastaminen kuluttaa hyvin paljon energiaa. Uraanivarannot ovat toistaiseksi riittäneet, koska ydinvoimaa on rakennettu maailman mittakaavassa vähän.

Niinpä uusiutumattomat energialähteet vääjäämättä laskevat EROI-kuvaajassa kohti niitä odottavaa kuoppaa (kuva 2). Uusiutuvat energianlähteet sensijaan kulkevat päinvastaiseen suuntaan: muuttuvat kustannukset ovat hyvin pienet joten hankintahinnan jatkaessa laskuaan uusien hankkeiden EROI vuosi vuoden jälkeen kasvaa.

Aurinkosähkö on jo nyt halvin tapa tuottaa energiaa maailman väkirikkaimmilla alueilla. Suomessakin kiinteistöjen aurinkovoimalat alkavat saavuttaa taloudellisen kannattavuuden rajan ja tuulivoimaloita rakennetaan ilman yhteiskunnan tukia.

Valtaosa jo löydetyistä fossiilisista varannoista pitäisi jättää maan uumeniin. Pelkästään taloudellisesta näkökulmasta näin tuleekin tapahtumaan, koska puhtaat energianlähteet ovat kannattavampia. Mutta missä energia siellä politiikka. Maailman kymmenestä suurimmasta yrityksestä viiden toimiala on öljy ja kaasu. Niiden lobbausvoima asettaa teknistaloudellisia seikkoja merkittävämmän uhan puhtaan energian tulevaisuudelle.


Pääasialliset lähteet:

Murphy, D. & Hall, J. 2010. Year in review—EROI or energy return on (energy) invested. Annals of the New York Academy of Sciences, 11851(1), pp. 102-118.

Perez R. and Perez M., 2009. A fundamental look on energy reserves for the planet. The IEA SHC Solar Update, Volume 50

]]>
88 http://kh.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261221-nakokulmia-energiatulevaisuudesta#comments Kotimaa Aurinkoenergia Ilmaston lämpenemisen katkaiseminen Tuulienergia Ympäristönsuojelu Wed, 19 Sep 2018 19:24:21 +0000 Kalevi Härkönen http://kh.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261221-nakokulmia-energiatulevaisuudesta
Onnea Sari ja Li http://arialsio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261219-onnea-sari-ja-li <p>Kansalainen nauttii kansalaisluottamusta, mutta puoluejohtajien kyvyt mitataan uskottavuudella. Olen salaa ihaillut Li Anderssonin kykyä keskustella, väitellä ja artikuloida asioita, kertoa lyhyesti oma ja puolueensa näkemys sujuvasti nikottelematta.</p><p>Sari Essayah on ollut suosikkini jo paljon pidempään ja kun häenstä nostettiin Päivi Räsäsen manttelin perijä on Sari säilyttänyt rehellisyytensä kansan silmissä.</p><p>Tämä käy ilmi gallupista jonka <a href="http://www.iltalehti.fi/politiikka/6ef07e10-f12b-422b-b27d-3df257a3eb29_pi.shtml">voit katsoa tästä.</a></p><p>Ei ole myöskään yllätys, että Anna-Maja Henriksson on kolmanneksi luotetuin puheenjohtaja Alma-kyselyssä.</p><p>Sekään ei liene yllätys, että he kaikki ovat opposition edustajia, sillä hallitus joutuu enemmän epäluulon kohteeksi kuin vastuulliset haastajat.</p><p>Miksi tämä luottamus ei sitten siirry suoraan vaalituloksiin on viiteryhmien syy tai ansio, eli kokoomuslaiset vaikka kuinka pitäisivät LI Anderronin tavasta puhua muita pussiin, eivät näytä sitä äänestyskopissa, vaan painavat sitä vahvemmin omiensa puolta, koska ihmiset aina asettuvat pitämään valitsemaansa linjaa kaikkein parhaana.</p><p>Kristillisten gallupsuosio ei ole Sarin kaudella kasvanut juurikaan, ei myöskään Alma-kyselyn mitalisijat ole nostanut vassareiden tai rkp:n galluplukoihin siinä mittakaavassa mitä Alma-kysely antaisi odottaa.</p><p>Silti ihailen Saria, Litä ja Anna-Majaa puheenjohtajina, vaikka en heidän edustamia puolueita juuri dikkaisikaan.</p><p>Joskus köy toki mielessä, miten fiksuimmat puheenjohtaja eksyvät omasta mielestä tyhminpiin puolueisiin, no Anna-Maja tekee poikkeuksen, kun on kielellisen viiteryhmän vuoksi eli ilmeisen vapaavalinnan johdosta puolueessaan.</p><p>Ruotsalaisuus tai kristillisyys ei minusta ole syy perustaa puoluetta, tai köyhyys, mutta en vastusta jos joku niin kokee. Ei minusta ruotsalaisuus Suomessa ole puolueen arvoinen aate, se on enemmän etujärjestön omainen liike puolustaa ruotsalaisuutta, tässä pakkoruotsin vastaisessa maassa.</p><p>Kristillisyyskin on enemmän uskon asia kuin poliittinen valinta.&nbsp;</p><p>Vasemmistolaisuus on aito perinteinen puolueaate ja Li puolustaa vasemmistolaisia arvoja varsin mallikkaasti, vieläpä niin, että kansalaisetkin häntä arvostavat yli puoluerajojen.</p><p>Onnea siis Sari, Li ja Anna-Maja.</p><p>Huonommista en puhu mitään, ei luusereista kannata mitään puhua, yrittäköön parantaa seuraavaan kyselyyn, eli vaaleihin mennessä luottamustaan äänestäjiin. Vaikka eihän heidä sitä tarvitse tehdä, kun vaaliluottamus on taattu puolueuskollisuuden tiimoilta, eli suomalainen näkee eri tavalla luottamusta, kuin on tottunut äänestämään.</p><p>Minusta luottamuksen tulisi paremmin näkyä vaaleissa, suomalainen valehtelee itselleen vaalikopissa, sillä Alma-kyselyn tulokset ja vaalitulokset eivät pidä yhtä.</p> Kansalainen nauttii kansalaisluottamusta, mutta puoluejohtajien kyvyt mitataan uskottavuudella. Olen salaa ihaillut Li Anderssonin kykyä keskustella, väitellä ja artikuloida asioita, kertoa lyhyesti oma ja puolueensa näkemys sujuvasti nikottelematta.

Sari Essayah on ollut suosikkini jo paljon pidempään ja kun häenstä nostettiin Päivi Räsäsen manttelin perijä on Sari säilyttänyt rehellisyytensä kansan silmissä.

Tämä käy ilmi gallupista jonka voit katsoa tästä.

Ei ole myöskään yllätys, että Anna-Maja Henriksson on kolmanneksi luotetuin puheenjohtaja Alma-kyselyssä.

Sekään ei liene yllätys, että he kaikki ovat opposition edustajia, sillä hallitus joutuu enemmän epäluulon kohteeksi kuin vastuulliset haastajat.

Miksi tämä luottamus ei sitten siirry suoraan vaalituloksiin on viiteryhmien syy tai ansio, eli kokoomuslaiset vaikka kuinka pitäisivät LI Anderronin tavasta puhua muita pussiin, eivät näytä sitä äänestyskopissa, vaan painavat sitä vahvemmin omiensa puolta, koska ihmiset aina asettuvat pitämään valitsemaansa linjaa kaikkein parhaana.

Kristillisten gallupsuosio ei ole Sarin kaudella kasvanut juurikaan, ei myöskään Alma-kyselyn mitalisijat ole nostanut vassareiden tai rkp:n galluplukoihin siinä mittakaavassa mitä Alma-kysely antaisi odottaa.

Silti ihailen Saria, Litä ja Anna-Majaa puheenjohtajina, vaikka en heidän edustamia puolueita juuri dikkaisikaan.

Joskus köy toki mielessä, miten fiksuimmat puheenjohtaja eksyvät omasta mielestä tyhminpiin puolueisiin, no Anna-Maja tekee poikkeuksen, kun on kielellisen viiteryhmän vuoksi eli ilmeisen vapaavalinnan johdosta puolueessaan.

Ruotsalaisuus tai kristillisyys ei minusta ole syy perustaa puoluetta, tai köyhyys, mutta en vastusta jos joku niin kokee. Ei minusta ruotsalaisuus Suomessa ole puolueen arvoinen aate, se on enemmän etujärjestön omainen liike puolustaa ruotsalaisuutta, tässä pakkoruotsin vastaisessa maassa.

Kristillisyyskin on enemmän uskon asia kuin poliittinen valinta. 

Vasemmistolaisuus on aito perinteinen puolueaate ja Li puolustaa vasemmistolaisia arvoja varsin mallikkaasti, vieläpä niin, että kansalaisetkin häntä arvostavat yli puoluerajojen.

Onnea siis Sari, Li ja Anna-Maja.

Huonommista en puhu mitään, ei luusereista kannata mitään puhua, yrittäköön parantaa seuraavaan kyselyyn, eli vaaleihin mennessä luottamustaan äänestäjiin. Vaikka eihän heidä sitä tarvitse tehdä, kun vaaliluottamus on taattu puolueuskollisuuden tiimoilta, eli suomalainen näkee eri tavalla luottamusta, kuin on tottunut äänestämään.

Minusta luottamuksen tulisi paremmin näkyä vaaleissa, suomalainen valehtelee itselleen vaalikopissa, sillä Alma-kyselyn tulokset ja vaalitulokset eivät pidä yhtä.

]]>
36 http://arialsio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261219-onnea-sari-ja-li#comments Kotimaa Kansalaisluottamus Wed, 19 Sep 2018 17:14:18 +0000 Ari Alsio http://arialsio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261219-onnea-sari-ja-li
Hillotolpan väärä merkitys http://petterileino.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261131-hillotolpan-vaara-merkitys <p>Timo Soini on mestari käyttämään suomen kielen moninaisuutta politiikan retoriikassa. Hillotolppa on yksi hänen yleiseen tietoisuuteen nostamista käsitteistä. Se on hevosmiesten ravislangia ja tarkoittaa tolppaa raviradan maaliviivalla olevaa paalua eli kohtaa, jossa voitot ratkaistaan. Kyseessä on siis positiivinen paikka.</p><p>Kun seuraa hillotolpan käyttöä perinteisessä tai sosiaalisessa mediassa, niin sitä käytetään negatiivisen mielikuvan luomiseksi. Se käsitetään eräänlaisena saavutettuna etuna, josta on vaikea luopua. Alkuperäinen Soinin käyttämä tarkoitus on joko tahattomasti tai tahallaan käännetty toiseen merkitykseen.</p><p>Politiikassa etenemistä voi kuvata eräänlaisena videopelinä, jossa aloitetaan alimmalta tasolta ja edetään tasolta toiselle, vaikeuskertoimen kasvaessa ja todennäköisyyden pienentyessä pelin edetessä. Lopullisena tavoitteena on voittaa vaalit ja päästä hallitusvastuuseen, sillä vain hallituspuolueella on todellista poliittista valtaa.</p><p>Tulevan poliitikon on ensin saavutettava kannatusta omassa puolueessaan, jotta hänet asetetaan kansanedustajaehdokkaaksi. Vaaleissa hänen on tultava valituksi eduskuntaan ja mahdollisimman suurella äänimäärällä. Jotta poliitikon puolueella on mahdollisuudet päästä hallitukseen, on hänen puolueensa joko voitettava vaalit tai puolueen johdon oltava erinomaisia neuvottelijoita. Jos hallitusneuvottelut menevät hyvin, niin poliitikolla on oltava sekä riittävästi kannatusta oman puolueensa sisällä että kosolti onnea, jotta voi tarttua ministerinsalkkuun. Kun on voittanut vaalit, on hillotolppa saavutettu.</p><p>Timo Soinille hillotolppa tarkoitti vaalien voittamista ja sen mahdollistamana oman puolueensa saattamista hallitusvastuuseen. Minun käsittääkseni he, jotka kovasti yhdistävät Sinisiä hillotolppaan, ovat niitä, jotka toivovat eniten Sinisten voittavan vaalit ja pääsevän uudelleen hallitukseen.</p> Timo Soini on mestari käyttämään suomen kielen moninaisuutta politiikan retoriikassa. Hillotolppa on yksi hänen yleiseen tietoisuuteen nostamista käsitteistä. Se on hevosmiesten ravislangia ja tarkoittaa tolppaa raviradan maaliviivalla olevaa paalua eli kohtaa, jossa voitot ratkaistaan. Kyseessä on siis positiivinen paikka.

Kun seuraa hillotolpan käyttöä perinteisessä tai sosiaalisessa mediassa, niin sitä käytetään negatiivisen mielikuvan luomiseksi. Se käsitetään eräänlaisena saavutettuna etuna, josta on vaikea luopua. Alkuperäinen Soinin käyttämä tarkoitus on joko tahattomasti tai tahallaan käännetty toiseen merkitykseen.

Politiikassa etenemistä voi kuvata eräänlaisena videopelinä, jossa aloitetaan alimmalta tasolta ja edetään tasolta toiselle, vaikeuskertoimen kasvaessa ja todennäköisyyden pienentyessä pelin edetessä. Lopullisena tavoitteena on voittaa vaalit ja päästä hallitusvastuuseen, sillä vain hallituspuolueella on todellista poliittista valtaa.

Tulevan poliitikon on ensin saavutettava kannatusta omassa puolueessaan, jotta hänet asetetaan kansanedustajaehdokkaaksi. Vaaleissa hänen on tultava valituksi eduskuntaan ja mahdollisimman suurella äänimäärällä. Jotta poliitikon puolueella on mahdollisuudet päästä hallitukseen, on hänen puolueensa joko voitettava vaalit tai puolueen johdon oltava erinomaisia neuvottelijoita. Jos hallitusneuvottelut menevät hyvin, niin poliitikolla on oltava sekä riittävästi kannatusta oman puolueensa sisällä että kosolti onnea, jotta voi tarttua ministerinsalkkuun. Kun on voittanut vaalit, on hillotolppa saavutettu.

Timo Soinille hillotolppa tarkoitti vaalien voittamista ja sen mahdollistamana oman puolueensa saattamista hallitusvastuuseen. Minun käsittääkseni he, jotka kovasti yhdistävät Sinisiä hillotolppaan, ovat niitä, jotka toivovat eniten Sinisten voittavan vaalit ja pääsevän uudelleen hallitukseen.

]]>
7 http://petterileino.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261131-hillotolpan-vaara-merkitys#comments Kotimaa Hillotolppa Soini Vaalit Wed, 19 Sep 2018 12:00:00 +0000 Petteri Leino http://petterileino.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261131-hillotolpan-vaara-merkitys
Voiko raiskatuksi joutumisen estää olemalla tarpeeksi varovainen? http://mariannaridderstad.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261190-voiko-raiskatuksi-joutumisen-estaa-olemalla-tarpeeksi-varovainen <p>Saako ja pitäisikö naisia varoittaa toikkaroimasta minihameessa kännissä kadulla öisin, jos he eivät halua tulla raiskatuiksi?</p><p>Esimerkiksi Mari Rantanen (US Puheenvuoro 19.7.2018) ja Antti Kuosmanen (US Puheenvuoro 3.8.2018) nostivat&nbsp;tänä kesänä esiin vanhan kiistakysymyksen koskien naisten väitettyä&nbsp;riskikäyttäytymistä raiskatuksi joutumisen suhteen. Rantanen arvosteli&nbsp;naisille keskustelupalstalla annettua ohjetta pukeutua peittävästi, jotta eivät joutuisi ahdistelluiksi ja raiskatuiksi. Kuosmanen puolestaan&nbsp;toisti&nbsp;Marja Vuennon aiemmin esittämän näkemyksen, että naisia tulisi varoittaa esimerkiksi lähtemästä yöllä tuntemattoman miehen mukaan.</p><p>Kuosmanen kirjoittaa: &quot;<em>...</em><em>jos se rikos on naisen (tai tytön) häirintä, ahdistelu tai raiskaus ja jos syyllinen on saanut siihen yllykettä uhrin omasta käyttäytymisestä, oli kyse pukeutumisesta, kännistä tai muusta sellaisesta, silloin tällaisen kohtalon välttämiseksi annetut neuvot loukkaavatkin feministien mielestä naisen luovuttamattomia oikeuksia</em>&quot;.&nbsp;Hänen mukaansa nainen on tällöin myötävaikuttanut rikoksen toteutumiseen omilla valinnoillaan.</p><p>Tieto, että nainen voisi merkittävästi vaikuttaa raiskatuksi tulemiseen pukeutumistyylillään, olisikin kova juttu. Nimittäin jos se pitäisi paikkansa.</p><p>Sillä asiaa on ihan tutkittukin. Tuloksena oli, että suurin osa raiskaajista ei edes muistanut, mitä uhrilla oli ollut päällään.</p><p>Muissa tutkimuksissa on sen sijaan todettu, että raiskaajat etsivät potentiaalisesta uhrista merkkejä submissiivisuudesta, kuten arkuutta käytöksessä. Aivan kuin eleet ja katseen välttely, myös peittävä pukeutuminen voi viestiä pelokkuudesta. Joten pukeutuminen peittävään vaatetukseen voi siis myös <em>lisätä</em>&nbsp;riskiä joutua raiskatuksi, eikä vähentää sitä.</p><p>Tämä on itse asiassa ihan loogista. Raiskauksella kun ei ole mitään tekemistä seksin kanssa, vaan se on väkivaltarikos, jossa tekijä käyttää valtaa ja väkeä eli voimaa toisen yli. Siksi ratkaisevin tekijä on se, että tekijä kokee tilanteessa olevansa vahvoilla uhriin nähden.</p><p>Tutkimuksissa uhrien ikä vaihtelee lapsista yli 70-vuotiaisiin naisiin. Oksettava tosiasia on, että nainen on kehdosta hautaan mahdollinen raiskauksen uhri. Vuennon, Kuosmasen ja muiden hyväätarkoittavien neuvot lähtevät siitä, että kaikki naiset eivät itse tajuaisi tätä tosiasiaa.</p><p>Mutta jokainen nainen tietää kyllä naiseutensa riskit. Hän kasvaa niihin ja &quot;pelon maantieteeseen&quot;, selviytyen miten parhaiten taitaa. Jokaisella naisella on oma selviytymisstrategiansa: toisilla voimaantuminen, toisilla välttely, ja niin edelleen.</p><p>Naisten erilaisista strategioista riippumatta todennäköisyys aina toteutuu jonkun kohdalla ja hän joutuu uhriksi, vaikka tekisi mitä. Heidän selviämistään eivät &quot;hyväätarkoittavat&quot;, syyllistävät neuvot auta. Siksi on tärkeää pitää yhteiskunnallisessa keskustelussa kirkkaana ja selvänä se, että syypää rikokseen on aina ja vain rikollisen toiminnassa, ei koskaan uhrin. Ei ole olemassa mitään uhrin &quot;myötävaikutusta&quot; raiskaukseen. Niin kauan kuin tätä ei riittävän selvästi tuoda esiin, voivat raiskaajat ja ahdistelijat selittää pois tekojaan uhria syyllistämällä.</p><p>Nyt voisi ajatella, että on ehkä olemassa jokin kultainen keskitie, jota naisia kannattaisi neuvoa noudattamaan. Mutta missä länsimaissa on sellainen paikka, jossa mies voi pimeällä täysin turvallisesti kulkea, mutta nainen ei? Tai jos ajatellaan, että naisen on järkevää varoa enemmän kuin miehen, koska raiskauksen aiheuttama trauma on suurempi kuin ryöstön aiheuttama, niin miten uskallamme esimerkiksi kuljettaa lapsia autossa, antaa heidän pyöräillä kouluun, tai ostaa heille mopon?</p><p>Me kaikki teemme elämässämme jatkuvia riskiarvioita. Kun uhka kestää koko elämän, sen kanssa on opittava elämään ilman, että se määrittelee koko elämän kulun. Pelon maantieteen kanssa eläminen on asia, joka on vain hyväksyttävä, ja jokainen nainen sovittaa siihen omat ratkaisunsa niin kuin parhaaksi näkee. Yhteiskunnan tehtävä on pyrkiä siihen, että turvallinen elinympäristö toteutuu kaikille sukupuolesta riippumatta.</p><p>Summa summarum:&nbsp; &ndash; Saako naisia siis ohjeistaa olemaan kulkematta yksin pimeällä humalassa tai olemaan lähtemättä baarista hankitun pokan mukaan? Toki niin voidaan tehdä, mutta vain jos miehiä aletaan myös ohjeistaa olemaan menemättä aamuyöstä nakkikioskille.</p><p>&nbsp;</p><p><a href="http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258424-kaapu-paalle" title="http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258424-kaapu-paalle">http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258424-kaapu-paalle</a></p><p><a href="http://anttikuosmanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259013-saako-naisia-neuvoa-varomaan" title="http://anttikuosmanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259013-saako-naisia-neuvoa-varomaan">http://anttikuosmanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259013-saako-naisia-neuvo...</a></p><p><a href="https://www.smh.com.au/opinion/why-dress-codes-cant-stop-sexual-assault-20160415-go6wza.html" title="https://www.smh.com.au/opinion/why-dress-codes-cant-stop-sexual-assault-20160415-go6wza.html">https://www.smh.com.au/opinion/why-dress-codes-cant-stop-sexual-assault-...</a></p><p><a href="https://www.acesdv.org/about-sexual-domestic-violence/sexual-violence-myths-misconceptions/" title="https://www.acesdv.org/about-sexual-domestic-violence/sexual-violence-myths-misconceptions/">https://www.acesdv.org/about-sexual-domestic-violence/sexual-violence-my...</a></p><p><a href="http://lawrepository.ualr.edu/cgi/viewcontent.cgi?article=1048&amp;context=faculty_scholarship" title="http://lawrepository.ualr.edu/cgi/viewcontent.cgi?article=1048&amp;context=faculty_scholarship">http://lawrepository.ualr.edu/cgi/viewcontent.cgi?article=1048&amp;context=f...</a></p><p>&nbsp;</p> Saako ja pitäisikö naisia varoittaa toikkaroimasta minihameessa kännissä kadulla öisin, jos he eivät halua tulla raiskatuiksi?

Esimerkiksi Mari Rantanen (US Puheenvuoro 19.7.2018) ja Antti Kuosmanen (US Puheenvuoro 3.8.2018) nostivat tänä kesänä esiin vanhan kiistakysymyksen koskien naisten väitettyä riskikäyttäytymistä raiskatuksi joutumisen suhteen. Rantanen arvosteli naisille keskustelupalstalla annettua ohjetta pukeutua peittävästi, jotta eivät joutuisi ahdistelluiksi ja raiskatuiksi. Kuosmanen puolestaan toisti Marja Vuennon aiemmin esittämän näkemyksen, että naisia tulisi varoittaa esimerkiksi lähtemästä yöllä tuntemattoman miehen mukaan.

Kuosmanen kirjoittaa: "...jos se rikos on naisen (tai tytön) häirintä, ahdistelu tai raiskaus ja jos syyllinen on saanut siihen yllykettä uhrin omasta käyttäytymisestä, oli kyse pukeutumisesta, kännistä tai muusta sellaisesta, silloin tällaisen kohtalon välttämiseksi annetut neuvot loukkaavatkin feministien mielestä naisen luovuttamattomia oikeuksia". Hänen mukaansa nainen on tällöin myötävaikuttanut rikoksen toteutumiseen omilla valinnoillaan.

Tieto, että nainen voisi merkittävästi vaikuttaa raiskatuksi tulemiseen pukeutumistyylillään, olisikin kova juttu. Nimittäin jos se pitäisi paikkansa.

Sillä asiaa on ihan tutkittukin. Tuloksena oli, että suurin osa raiskaajista ei edes muistanut, mitä uhrilla oli ollut päällään.

Muissa tutkimuksissa on sen sijaan todettu, että raiskaajat etsivät potentiaalisesta uhrista merkkejä submissiivisuudesta, kuten arkuutta käytöksessä. Aivan kuin eleet ja katseen välttely, myös peittävä pukeutuminen voi viestiä pelokkuudesta. Joten pukeutuminen peittävään vaatetukseen voi siis myös lisätä riskiä joutua raiskatuksi, eikä vähentää sitä.

Tämä on itse asiassa ihan loogista. Raiskauksella kun ei ole mitään tekemistä seksin kanssa, vaan se on väkivaltarikos, jossa tekijä käyttää valtaa ja väkeä eli voimaa toisen yli. Siksi ratkaisevin tekijä on se, että tekijä kokee tilanteessa olevansa vahvoilla uhriin nähden.

Tutkimuksissa uhrien ikä vaihtelee lapsista yli 70-vuotiaisiin naisiin. Oksettava tosiasia on, että nainen on kehdosta hautaan mahdollinen raiskauksen uhri. Vuennon, Kuosmasen ja muiden hyväätarkoittavien neuvot lähtevät siitä, että kaikki naiset eivät itse tajuaisi tätä tosiasiaa.

Mutta jokainen nainen tietää kyllä naiseutensa riskit. Hän kasvaa niihin ja "pelon maantieteeseen", selviytyen miten parhaiten taitaa. Jokaisella naisella on oma selviytymisstrategiansa: toisilla voimaantuminen, toisilla välttely, ja niin edelleen.

Naisten erilaisista strategioista riippumatta todennäköisyys aina toteutuu jonkun kohdalla ja hän joutuu uhriksi, vaikka tekisi mitä. Heidän selviämistään eivät "hyväätarkoittavat", syyllistävät neuvot auta. Siksi on tärkeää pitää yhteiskunnallisessa keskustelussa kirkkaana ja selvänä se, että syypää rikokseen on aina ja vain rikollisen toiminnassa, ei koskaan uhrin. Ei ole olemassa mitään uhrin "myötävaikutusta" raiskaukseen. Niin kauan kuin tätä ei riittävän selvästi tuoda esiin, voivat raiskaajat ja ahdistelijat selittää pois tekojaan uhria syyllistämällä.

Nyt voisi ajatella, että on ehkä olemassa jokin kultainen keskitie, jota naisia kannattaisi neuvoa noudattamaan. Mutta missä länsimaissa on sellainen paikka, jossa mies voi pimeällä täysin turvallisesti kulkea, mutta nainen ei? Tai jos ajatellaan, että naisen on järkevää varoa enemmän kuin miehen, koska raiskauksen aiheuttama trauma on suurempi kuin ryöstön aiheuttama, niin miten uskallamme esimerkiksi kuljettaa lapsia autossa, antaa heidän pyöräillä kouluun, tai ostaa heille mopon?

Me kaikki teemme elämässämme jatkuvia riskiarvioita. Kun uhka kestää koko elämän, sen kanssa on opittava elämään ilman, että se määrittelee koko elämän kulun. Pelon maantieteen kanssa eläminen on asia, joka on vain hyväksyttävä, ja jokainen nainen sovittaa siihen omat ratkaisunsa niin kuin parhaaksi näkee. Yhteiskunnan tehtävä on pyrkiä siihen, että turvallinen elinympäristö toteutuu kaikille sukupuolesta riippumatta.

Summa summarum:  – Saako naisia siis ohjeistaa olemaan kulkematta yksin pimeällä humalassa tai olemaan lähtemättä baarista hankitun pokan mukaan? Toki niin voidaan tehdä, mutta vain jos miehiä aletaan myös ohjeistaa olemaan menemättä aamuyöstä nakkikioskille.

 

http://marirantanen1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/258424-kaapu-paalle

http://anttikuosmanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/259013-saako-naisia-neuvoa-varomaan

https://www.smh.com.au/opinion/why-dress-codes-cant-stop-sexual-assault-20160415-go6wza.html

https://www.acesdv.org/about-sexual-domestic-violence/sexual-violence-myths-misconceptions/

http://lawrepository.ualr.edu/cgi/viewcontent.cgi?article=1048&context=faculty_scholarship

 

]]>
63 http://mariannaridderstad.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261190-voiko-raiskatuksi-joutumisen-estaa-olemalla-tarpeeksi-varovainen#comments Kotimaa Naisten pukeutuminen Raiskaukset Rikosten uhrit Seksuaalirikokset Wed, 19 Sep 2018 08:12:27 +0000 Marianna Ridderstad http://mariannaridderstad.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261190-voiko-raiskatuksi-joutumisen-estaa-olemalla-tarpeeksi-varovainen
Vihrein vaihtoehto http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261173-vihrein-vaihtoehto <p>Vihrein vaihtoehto Turusta saapui tänään Helsinkiin tunnin myöhässä, pääradan R:t puoli tuntia. Teknisiä vikoja. Ihmettelen paljonko yhteiskunnalle maksaa (kymmenien) tuhansien ihmisten seisottaminen junissa aamusta iltaan. Kiky -säästöt hupenevat muutamassa viikossa. Mutta VR:n ja Ratahallinnon ei tarvitse tehdä menetyksistä mitään kustannus-hyötyanalyysiä, saati sitten verrata raideliikenteen ja maantieliikenteen kustannuksia ja hyötyjä. VR:n päällystakkina toivat poliitikot, jotka tuskin itse juniin ahtautuvat; taksilla ja lentokoneella on mukavampi matkustaa (ja tietenkin oma autolla, jos sattuu asumaan Porvoon linja-autoaseman vieressä).</p><p>Kuitenkin raideliikenteen rahalliset nettotulot valtiolle ovat käytännöllisesti katsoen nolla, kun taas autoliikenne on todellinen lypsylehmä. Yhteensä siitä kerätään 7-8 miljardia euroa, kun lasketaan yhteen polttoaineverot, autovero, käyttömaksut, ALV, erilaiset lupamaksut, parkkimaksut, sakot jne.). Toki jotain palautetaankin autoilijoille, mutta jos esimerkiksi tieliikenteen väylänpitoon on kuluvalle vuodelle budjetoitu 769 miljoonaa euroa, kun vastaava summa on raideliikenteen osalta 592 miljoonaa, voi sanoa, että aika kaukana ollaan kustannusneutraalisuudesta. Vihreydestäkään en olisi niin varmaa. En itse ole ainakaan nähnyt asiasta (koko energiataseesta) mitään selvitystä, tietääkseni junat kulkevat sitä paitsi käytännössä Sosnovyi Borista ostetulla sähköllä.</p><p>Tätä taustaa vasten voi kysyä, eikö joskus kannattaisi pohtia miten liikenneverkkoa pitäisi tulevaisuudessa kehittää, jos suunnittelun perusteena olisivat &rdquo;vihreyden&rdquo; ja &rdquo;ilmastomuutoksen&rdquo; sijaan jotkin analyyttiset kalkyylit. Poliitikoille fraasit toki kelpaavat, mutta luulisi heidänkin joskus pysähtyvän ajattelemaan, onko raideliikenne sittenkään tulevaisuutta Suomen tapaisessa alati harvaanasutummassa maassa.</p><p>Ajatellaan nyt vaikka näitä raiteilla kuhnivia vihreitä vaihtoehtoja. Perustekniikka on sama kuin kaksi vuosisataa sitten. On pyörät, mutta niitä ei voi kääntää. Ajatellaanpa, jos autoissa olisi sama tekniikka. Turusta Helsinkiin tultaessa pitäisi kotimatkalla peruuttaa. Jos liikennevalo menee rikki Turussa Linnankadulla, koko maan liikenne seisoo. Koska ei voisi ohittaa toista autoa, kaikissa teissä pitäisi olla aikakin 4 kaistaa. Autojen välillä pitäisi olla viiden minuutin varoaika jarrutusta varten (kesälomalle pitäisi lähteä Helsingistä jo huhtikuussa). Linja-autoasemalla pitäisi olla ainakin 20 kaistaa, jotta kaikki autot saataisiin laituriin. Linnunlaulussa taitaa olla jo sen verran raiteita, mutta ne eivät riitä &ndash; pitää tehdä tunneli, joka koukkaa Tallinnan kautta, jotta juna saadaan kääntymään. Pasilan ja keskikaupungin välille saa rakentaa vaikka 100 raidetta, mutta auta armias, jos joku ehdottaa kantakaupunkiin (kaupungin ali) edes yhtä autokaistaa. Ei mahdu. Luonto. &nbsp;</p><p>Pääradalla paikallisliikenne matelee samalla vauhdilla kuin viisi vuosikymmentä sitten, jolloin rata saatiin sähköistettyä. Riihimäeltä Helsinkiin menee tunti plus VR:n bonukset. Tekninen kehitys taisi pysähtyä vuoteen 1972. Selvää on, että VR:n tapaisen monopolin ei tarvitse murehtia siitä, miten kauan matkustajilla kuluu aikaa junien seinien sisällä. Eikä sitä kukaan peräänkuulutakaan. Ja jos joku sanatonttu älyää ehdottaa juniin asetettavaksi nelikulmaisia pyöriä ilmaston suojelemiseksi, ehdotus saa raikuvat aplodit uutena ja ennakkoluulottomana keksintönä. Suomi on koulutus- ja tietoyhteiskunta, mutta tietoa ja tutkimusta ei tarvita julkisen vallan toimintojen ohjaamiseen.</p><p>&nbsp;</p> Vihrein vaihtoehto Turusta saapui tänään Helsinkiin tunnin myöhässä, pääradan R:t puoli tuntia. Teknisiä vikoja. Ihmettelen paljonko yhteiskunnalle maksaa (kymmenien) tuhansien ihmisten seisottaminen junissa aamusta iltaan. Kiky -säästöt hupenevat muutamassa viikossa. Mutta VR:n ja Ratahallinnon ei tarvitse tehdä menetyksistä mitään kustannus-hyötyanalyysiä, saati sitten verrata raideliikenteen ja maantieliikenteen kustannuksia ja hyötyjä. VR:n päällystakkina toivat poliitikot, jotka tuskin itse juniin ahtautuvat; taksilla ja lentokoneella on mukavampi matkustaa (ja tietenkin oma autolla, jos sattuu asumaan Porvoon linja-autoaseman vieressä).

Kuitenkin raideliikenteen rahalliset nettotulot valtiolle ovat käytännöllisesti katsoen nolla, kun taas autoliikenne on todellinen lypsylehmä. Yhteensä siitä kerätään 7-8 miljardia euroa, kun lasketaan yhteen polttoaineverot, autovero, käyttömaksut, ALV, erilaiset lupamaksut, parkkimaksut, sakot jne.). Toki jotain palautetaankin autoilijoille, mutta jos esimerkiksi tieliikenteen väylänpitoon on kuluvalle vuodelle budjetoitu 769 miljoonaa euroa, kun vastaava summa on raideliikenteen osalta 592 miljoonaa, voi sanoa, että aika kaukana ollaan kustannusneutraalisuudesta. Vihreydestäkään en olisi niin varmaa. En itse ole ainakaan nähnyt asiasta (koko energiataseesta) mitään selvitystä, tietääkseni junat kulkevat sitä paitsi käytännössä Sosnovyi Borista ostetulla sähköllä.

Tätä taustaa vasten voi kysyä, eikö joskus kannattaisi pohtia miten liikenneverkkoa pitäisi tulevaisuudessa kehittää, jos suunnittelun perusteena olisivat ”vihreyden” ja ”ilmastomuutoksen” sijaan jotkin analyyttiset kalkyylit. Poliitikoille fraasit toki kelpaavat, mutta luulisi heidänkin joskus pysähtyvän ajattelemaan, onko raideliikenne sittenkään tulevaisuutta Suomen tapaisessa alati harvaanasutummassa maassa.

Ajatellaan nyt vaikka näitä raiteilla kuhnivia vihreitä vaihtoehtoja. Perustekniikka on sama kuin kaksi vuosisataa sitten. On pyörät, mutta niitä ei voi kääntää. Ajatellaanpa, jos autoissa olisi sama tekniikka. Turusta Helsinkiin tultaessa pitäisi kotimatkalla peruuttaa. Jos liikennevalo menee rikki Turussa Linnankadulla, koko maan liikenne seisoo. Koska ei voisi ohittaa toista autoa, kaikissa teissä pitäisi olla aikakin 4 kaistaa. Autojen välillä pitäisi olla viiden minuutin varoaika jarrutusta varten (kesälomalle pitäisi lähteä Helsingistä jo huhtikuussa). Linja-autoasemalla pitäisi olla ainakin 20 kaistaa, jotta kaikki autot saataisiin laituriin. Linnunlaulussa taitaa olla jo sen verran raiteita, mutta ne eivät riitä – pitää tehdä tunneli, joka koukkaa Tallinnan kautta, jotta juna saadaan kääntymään. Pasilan ja keskikaupungin välille saa rakentaa vaikka 100 raidetta, mutta auta armias, jos joku ehdottaa kantakaupunkiin (kaupungin ali) edes yhtä autokaistaa. Ei mahdu. Luonto.  

Pääradalla paikallisliikenne matelee samalla vauhdilla kuin viisi vuosikymmentä sitten, jolloin rata saatiin sähköistettyä. Riihimäeltä Helsinkiin menee tunti plus VR:n bonukset. Tekninen kehitys taisi pysähtyä vuoteen 1972. Selvää on, että VR:n tapaisen monopolin ei tarvitse murehtia siitä, miten kauan matkustajilla kuluu aikaa junien seinien sisällä. Eikä sitä kukaan peräänkuulutakaan. Ja jos joku sanatonttu älyää ehdottaa juniin asetettavaksi nelikulmaisia pyöriä ilmaston suojelemiseksi, ehdotus saa raikuvat aplodit uutena ja ennakkoluulottomana keksintönä. Suomi on koulutus- ja tietoyhteiskunta, mutta tietoa ja tutkimusta ei tarvita julkisen vallan toimintojen ohjaamiseen.

 

]]>
65 http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261173-vihrein-vaihtoehto#comments Kotimaa Autoilu Liikenne Raideliikenne VR Tue, 18 Sep 2018 19:20:41 +0000 Matti Viren http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261173-vihrein-vaihtoehto
Maria Ohisalosta tuli kova nimi http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261160-maria-ohisalosta-tuli-kova-nimi <p>Johtajan rooli lankeaa aina toisinaan jollekulle yllättävästä syystä.</p><p><a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/259157-tassa-touko-aallon-sijainen-vihreita-johtaa-nyt-maria-ohisalo">Tämän päivän uutinen on se</a>, että eduskunnasta vuonna 2015 niukasti rannalle jäänyt Maria Ohisalo alkaa toistaiseksi johtaa vihreitä. Hän tuuraa puheenjohtaja Touko Aaltoa, joka on jäänyt sairauslomalle.</p><p>Ohisalo ei ole yleisesti kovin tunnettu, mutta on suosittu hahmo vihreiden kenttäväen parissa. Harva muistaa, että hän ponnisti puolueen <a href="https://www.vihreat.fi/artikkeli/2017/06/vihreiden-puheenjohtajaksi-valittiin-touko-aalto">viimevuotisessa jäsenäänestyksessä</a> kolmanneksi häviten vain hyvin niukasti kansanedustaja Emma Karille.</p><p>Kari oli monissa veikkauksissa ennakkosuosikki jopa koko puheenjohtajakisan voittajaksi, mutta Aalto valittiin. Kari ei ole sen jälkeen parrasvaloihin juuri noussut. Tässä tilanteessa hän ei ollut ehdolla väliaikaiseksi johtajaksi, koska ei kuulunut varapuheenjohtajistoon.</p><p>Näytön paikan puolueessa saanut Ohisalo on omissa joukoissaan tunnettu feministi ja koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden tohtori.&nbsp;&nbsp;</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Helsinkiläinen köyhyystutkija</strong> astuu johtamaan puoluetta, joka Aallon aikakaudella on romahtanut vuodessa hypevaiheen yli 17 prosentin gallupkannatuksesta <a href="https://yle.fi/uutiset/3-10387592">takaisin alle 13 prosentin maailmaan</a>.</p><p>Poliittista kohtalon ivaa on, että kohtuullisen vähän julkisuudessa ollut Ohisalo ei oikeastaan voi tehtävässä epäonnistua, mutta onnistumisen mahdollisuus on olemassa. Huomattavakin.</p><p>Tosin kukaan ei tiedä, kauanko Ohisalo vihreitä johtaa, koska Aallon sairausloman pituutta ei voi ennustaa.</p><p>Ohisalo on ehdolla eduskuntavaaleissa 2019 samassa Helsingin vaalipiirissä kuin Emma Kari ja Outi Alanko-Kahiluoto, jotka on myös jo nimetty ehdolle. <a href="http://vaalit.yle.fi/tulospalvelu/2015/eduskuntavaalit/?ehdokkaat_helsingin%20vaalipiiri_#1#taulukko">Tuosta vaalipiiristä ovat kotoisin</a> myös kansanedustajat Pekka Haavisto, Antero Vartia ja Ozan Yanar.</p> Johtajan rooli lankeaa aina toisinaan jollekulle yllättävästä syystä.

Tämän päivän uutinen on se, että eduskunnasta vuonna 2015 niukasti rannalle jäänyt Maria Ohisalo alkaa toistaiseksi johtaa vihreitä. Hän tuuraa puheenjohtaja Touko Aaltoa, joka on jäänyt sairauslomalle.

Ohisalo ei ole yleisesti kovin tunnettu, mutta on suosittu hahmo vihreiden kenttäväen parissa. Harva muistaa, että hän ponnisti puolueen viimevuotisessa jäsenäänestyksessä kolmanneksi häviten vain hyvin niukasti kansanedustaja Emma Karille.

Kari oli monissa veikkauksissa ennakkosuosikki jopa koko puheenjohtajakisan voittajaksi, mutta Aalto valittiin. Kari ei ole sen jälkeen parrasvaloihin juuri noussut. Tässä tilanteessa hän ei ollut ehdolla väliaikaiseksi johtajaksi, koska ei kuulunut varapuheenjohtajistoon.

Näytön paikan puolueessa saanut Ohisalo on omissa joukoissaan tunnettu feministi ja koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden tohtori.  

 

Helsinkiläinen köyhyystutkija astuu johtamaan puoluetta, joka Aallon aikakaudella on romahtanut vuodessa hypevaiheen yli 17 prosentin gallupkannatuksesta takaisin alle 13 prosentin maailmaan.

Poliittista kohtalon ivaa on, että kohtuullisen vähän julkisuudessa ollut Ohisalo ei oikeastaan voi tehtävässä epäonnistua, mutta onnistumisen mahdollisuus on olemassa. Huomattavakin.

Tosin kukaan ei tiedä, kauanko Ohisalo vihreitä johtaa, koska Aallon sairausloman pituutta ei voi ennustaa.

Ohisalo on ehdolla eduskuntavaaleissa 2019 samassa Helsingin vaalipiirissä kuin Emma Kari ja Outi Alanko-Kahiluoto, jotka on myös jo nimetty ehdolle. Tuosta vaalipiiristä ovat kotoisin myös kansanedustajat Pekka Haavisto, Antero Vartia ja Ozan Yanar.

]]>
79 http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261160-maria-ohisalosta-tuli-kova-nimi#comments Kotimaa Vihreät Tue, 18 Sep 2018 14:16:42 +0000 Markku Huusko http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261160-maria-ohisalosta-tuli-kova-nimi
Kesä- ja talviaika sekä ilmansuunnat ja kellotaulun logikka http://bvalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261146-kesa-ja-talviaika-seka-ilmansuunnat-ja-kellotaulun-logikka <p>Olen aina siitä asti, kun se minulle opetettiin käyttänyt kellonaikaa ja aurinkoa ilmansuuntien hahmottamisen. Niin helppoa: aurinko on klo 12 etelässä, klo 18 lännessä, klo 24 pohjoisessa ja klo 6 idässä. Ja kellotaulu oli lapsena helppo kompassi.&nbsp;</p><p>Kellojen siirtelyn aikaan on vaatinut pikkuisen muistia, että puolen päivän aika onkin vasta kello13.</p><p>Jos nyt valitaan nykyinen kesäaika ympärivuotiseksi ajaksi, niin siirtääkö se käsitteen &rdquo;puolen päivän aikaan&rdquo; pysyvästi klo 13:ksi. Kellotaulun logiikkaa se ei kyllä kaunista, mutta kukas sellaista edes käyttää.</p><p>&nbsp;</p> Olen aina siitä asti, kun se minulle opetettiin käyttänyt kellonaikaa ja aurinkoa ilmansuuntien hahmottamisen. Niin helppoa: aurinko on klo 12 etelässä, klo 18 lännessä, klo 24 pohjoisessa ja klo 6 idässä. Ja kellotaulu oli lapsena helppo kompassi. 

Kellojen siirtelyn aikaan on vaatinut pikkuisen muistia, että puolen päivän aika onkin vasta kello13.

Jos nyt valitaan nykyinen kesäaika ympärivuotiseksi ajaksi, niin siirtääkö se käsitteen ”puolen päivän aikaan” pysyvästi klo 13:ksi. Kellotaulun logiikkaa se ei kyllä kaunista, mutta kukas sellaista edes käyttää.

 

]]>
38 http://bvalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261146-kesa-ja-talviaika-seka-ilmansuunnat-ja-kellotaulun-logikka#comments Kotimaa Kellotaulu Kesäaika Talviaika Tue, 18 Sep 2018 07:33:26 +0000 Birgitta Valonen http://bvalonen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261146-kesa-ja-talviaika-seka-ilmansuunnat-ja-kellotaulun-logikka
Irtisanomislaki on turha http://askorantala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261125-irtisanomislaki-on-turha <p>Alkaako nyt Suomessakin vaihtoehtoisten faktojen aika?</p><p>Olen sitä mieltä, että suunniteltu &quot;irtisanomislaki&quot; on kummallekin osapuolelle virheellisiin luuloihin perustuva riidan aihe. Miten on mahdollista, että lakia suunnitteleva hallitus ei ole selvittänyt niitä todellisia keinoja, joilla pienyrittäjä välttyy rekrytoimasta yritykseensä sopimatonta työntekijää. Nyt kiistellään vain siitä, miten sen sopimattoman työntekijän saisi pois.&nbsp;</p><p>Myöskään yleensä työntekijän oikeuksien puolesta puhua AY-liike ei ole vaivautunut tuomaan esille niitä todellisia keinoja, joilla työntekijä laillisesti saadaan pois ja mitkä keinot ovat laittomia. AY-liike haluaa selvästi haastaa riitaa ja osoittaa tarpeellisuutensa. Aivan virheellisesti käytetään termiä irtisanominen, kun voitaisiin käyttää termiä purkaminen. Voitaisiin myös puhua sellaisesta rekrytoinnista, joka poikkeuksetta johtaisi onnistuneisiin henkilöstövalintoihin, eikä irtisanomisia tai purkuja tarvittaisi.</p><p>Julkisuudessa keskusteluun on osallistunut myös emeritusprofessori Niklas Bruun. Bruunilla lienee erittäin vähän tai ei lainkaan tietoa pk-yritysten toiminnasta, toimintaedellytyksistä ja henkilöstöpolitiikasta. Professori Bruun sanoo näin, &rdquo;Ajatellaan tilannetta, jossa työnantaja esimerkiksi vaatii, että asiakkaita pitää iloisesti tervehtiä ja sen jälkeen on sitä mieltä, että työntekijä A ei tervehdi jotakuta asiakasta riittävän iloisesti, josta seuraa varoitus ja pian sen jälkeen irtisanominen. Nähdäkseni ehdotettu sääntely saattaisi käytännössä avata mahdollisuuden mielivallalle.&rdquo;</p><p>Ei oikeasti kukaan yrittäjä toimi noin. Professori Bruun lienee niitä SAK:n propagandatehtaan käsikirjoittajia.</p><p>Väännän vielä rautalankamallin tuosta tämän päivän kuumimmasta aiheesta; pienyrityksen oikeudesta valita työntekijänsä ja mitä keinoja siihen on käytettävissä, jos irtisanominen nähdään maailman loppua vaikeampana asiana.</p><p>1) Oppisopimuskoulutus ja sen jälkeen<br />2) Koeaikainen työsuhde ja<br />3) Määräaikainen työsuhde joko kalenteriaikaan tai ennalta sovittuun työprojektiin liittyvänä</p><p>On todella ihmeellistä, jos Suomen tasavallan hallitus, yrittäjäjärjestöt tai yrittäjät eivät näistä tiedä.</p><p>Olen varma, että SAK ja AY-liike tietää nämä kaikki, ne haluavat vain osoittaa valtansa ja tarpeellisuutensa riitauttamalla asiat.</p> Alkaako nyt Suomessakin vaihtoehtoisten faktojen aika?

Olen sitä mieltä, että suunniteltu "irtisanomislaki" on kummallekin osapuolelle virheellisiin luuloihin perustuva riidan aihe. Miten on mahdollista, että lakia suunnitteleva hallitus ei ole selvittänyt niitä todellisia keinoja, joilla pienyrittäjä välttyy rekrytoimasta yritykseensä sopimatonta työntekijää. Nyt kiistellään vain siitä, miten sen sopimattoman työntekijän saisi pois. 

Myöskään yleensä työntekijän oikeuksien puolesta puhua AY-liike ei ole vaivautunut tuomaan esille niitä todellisia keinoja, joilla työntekijä laillisesti saadaan pois ja mitkä keinot ovat laittomia. AY-liike haluaa selvästi haastaa riitaa ja osoittaa tarpeellisuutensa. Aivan virheellisesti käytetään termiä irtisanominen, kun voitaisiin käyttää termiä purkaminen. Voitaisiin myös puhua sellaisesta rekrytoinnista, joka poikkeuksetta johtaisi onnistuneisiin henkilöstövalintoihin, eikä irtisanomisia tai purkuja tarvittaisi.

Julkisuudessa keskusteluun on osallistunut myös emeritusprofessori Niklas Bruun. Bruunilla lienee erittäin vähän tai ei lainkaan tietoa pk-yritysten toiminnasta, toimintaedellytyksistä ja henkilöstöpolitiikasta. Professori Bruun sanoo näin, ”Ajatellaan tilannetta, jossa työnantaja esimerkiksi vaatii, että asiakkaita pitää iloisesti tervehtiä ja sen jälkeen on sitä mieltä, että työntekijä A ei tervehdi jotakuta asiakasta riittävän iloisesti, josta seuraa varoitus ja pian sen jälkeen irtisanominen. Nähdäkseni ehdotettu sääntely saattaisi käytännössä avata mahdollisuuden mielivallalle.”

Ei oikeasti kukaan yrittäjä toimi noin. Professori Bruun lienee niitä SAK:n propagandatehtaan käsikirjoittajia.

Väännän vielä rautalankamallin tuosta tämän päivän kuumimmasta aiheesta; pienyrityksen oikeudesta valita työntekijänsä ja mitä keinoja siihen on käytettävissä, jos irtisanominen nähdään maailman loppua vaikeampana asiana.

1) Oppisopimuskoulutus ja sen jälkeen
2) Koeaikainen työsuhde ja
3) Määräaikainen työsuhde joko kalenteriaikaan tai ennalta sovittuun työprojektiin liittyvänä

On todella ihmeellistä, jos Suomen tasavallan hallitus, yrittäjäjärjestöt tai yrittäjät eivät näistä tiedä.

Olen varma, että SAK ja AY-liike tietää nämä kaikki, ne haluavat vain osoittaa valtansa ja tarpeellisuutensa riitauttamalla asiat.

]]>
68 http://askorantala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261125-irtisanomislaki-on-turha#comments Kotimaa Ay-liike Irtisanomislaki Irtisanomislaki on turha Juha Sipilän hallitus Mon, 17 Sep 2018 16:21:52 +0000 Asko Rantala http://askorantala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261125-irtisanomislaki-on-turha
Tuskan ulkoistajat http://katimartinson.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261104-tuskan-ulkoistajat <p>Espoolaisessa koulussa oppilas sai liikuntatunnilla sairaskohtauksen ja kuoli myöhemmin sairaalassa. Tunnilla oli tehty opetussuunnitelmaan hiljattain lisättyä, mutta sinänsä pitkään käytössä ollutta kuntotestiä. On vaikea ymmärtää sitä tuskaa ja hämmennystä mitä omaiset ja läheiset surun hetkellä kokevat. Moni on hämmentynyt ja kaipaa selityksiä.</p><p>Kun paha olo on riittävän suuri, osa ihmisistä haluaa ulkoistaa sen. Tuskan ulkoistajat ajattelevat, että kaikkeen pahaan löytyy syyllinen ja syyllisen rankaiseminen auttaa asiaa. Valitettavasti ei auta. Surutyö on tehtävä itse, eikä sitä voi ulkoistaa. Sellainen on vain omien tunteiden välttelyä ja itsensä pakenemista.</p><p>En tiedä miksi koulussa pitää tehdä maksimitestauksia. Vaarallisia ne eivät itsessään silti ole. Liikuntaan liittyvät sairaskohtaukset ovat nuorilla ja perusterveillä ihmisillä tavattoman harvinaisia, mutta eivät aivan tuntemattomia. Perusterveelle nuorelle rankkakaan liikunta ei lyhyellä aikavälillä ole vaarallista. Paljon vaarallisempaa on olla liikkumatta. Silti terveyden ammattilaiset tietävät, että liikuntaan liittyviä sairaskohtauksia ja jopa äkkikuolemia on raportoitu muun muassa pallopeleistä. Mediakin on kertonut oletettavasti perusterveiden ja hyväkuntoisten nuorten miesten äkkikuolemista jalkapallokentillä.</p><p>Mediahuomiosta riippumatta tapaukset ovat kuitenkin äärimmäisen harvinaisia. Niitä on tutkittu ja Suomessakin käytännössä kaikki sairaalan ulkopuoliset kuolemantapaukset, joiden kuolinsyy ei ole ilmeinen, tutkitaan sekä lääketieteellisesti että oikeudellisesti. Moniin urheiluun liittyviin äkkikuolemiin on todettu liittyvän synnynnäisiä anomalioita, joista asianomainen ei ole itsekään ollut tietoinen. Ne eivät ole yleensä välittömiä kuolinsyitä, vaan pikemminkin altistavia tekijöitä.</p><p>Nuoren ihmisen kuolema kesken koulupäivän herättää tunteita ja niin pitääkin olla. Tosiasia kuitenkin on, että ihmisiä syntyy ja kuolee. Jotkut kuolemista ovat ennenaikaisia ja saattavat tuntua epäoikeudenmukaisilta. Ne herättävät kysymyksiä ja surua, mikä on varsin luonnollinen menetyksiin liittyvä reaktio.</p><p>Espoon tapaus varmasti selvitetään. Varotoimena Espoon kouluviranomaiset ovat keskeyttäneet kyseiset kuntotestaukset. Nyt meiltä kansalaisilta vaaditaan kuitenkin malttia. Tuskaa ei voi ulkoistaa etsimällä syyllisiä, lynkkaamalla syyttömiä tai vaatimalla välittömiä sääntöjä erilaisiin asioihin. Tuskaa ja surua on opittava sietämään ja käsittelemään.</p><p>Tällaisissa tilanteissa meidän aikuisten on hyvä muistaa, että tapahtumat koskettavat ennen muuta lapsia ja nuoria. Heillä on kysymyksiä, ristiriitaisia olotiloja ja monenlaisia tuntemuksia. Tällaisessa tilanteessa lapset ja nuoret tarvitsevat luotettavia ja turvallisia aikuisia, joiden kanssa näitä asioita voidaan työstää. Pahinta mitä voit omalle lapsellesi tai nuorellesi tehdä on, että lähdet paniikinomaisesti ulkoistamaan omaa tuskaasi sosiaalisessa mediassa tai lehtien palstoilla. Lapset ja nuoret tarvitsevat meitä aikuisia. Ollaan sellaisia.</p><p>&nbsp;</p> Espoolaisessa koulussa oppilas sai liikuntatunnilla sairaskohtauksen ja kuoli myöhemmin sairaalassa. Tunnilla oli tehty opetussuunnitelmaan hiljattain lisättyä, mutta sinänsä pitkään käytössä ollutta kuntotestiä. On vaikea ymmärtää sitä tuskaa ja hämmennystä mitä omaiset ja läheiset surun hetkellä kokevat. Moni on hämmentynyt ja kaipaa selityksiä.

Kun paha olo on riittävän suuri, osa ihmisistä haluaa ulkoistaa sen. Tuskan ulkoistajat ajattelevat, että kaikkeen pahaan löytyy syyllinen ja syyllisen rankaiseminen auttaa asiaa. Valitettavasti ei auta. Surutyö on tehtävä itse, eikä sitä voi ulkoistaa. Sellainen on vain omien tunteiden välttelyä ja itsensä pakenemista.

En tiedä miksi koulussa pitää tehdä maksimitestauksia. Vaarallisia ne eivät itsessään silti ole. Liikuntaan liittyvät sairaskohtaukset ovat nuorilla ja perusterveillä ihmisillä tavattoman harvinaisia, mutta eivät aivan tuntemattomia. Perusterveelle nuorelle rankkakaan liikunta ei lyhyellä aikavälillä ole vaarallista. Paljon vaarallisempaa on olla liikkumatta. Silti terveyden ammattilaiset tietävät, että liikuntaan liittyviä sairaskohtauksia ja jopa äkkikuolemia on raportoitu muun muassa pallopeleistä. Mediakin on kertonut oletettavasti perusterveiden ja hyväkuntoisten nuorten miesten äkkikuolemista jalkapallokentillä.

Mediahuomiosta riippumatta tapaukset ovat kuitenkin äärimmäisen harvinaisia. Niitä on tutkittu ja Suomessakin käytännössä kaikki sairaalan ulkopuoliset kuolemantapaukset, joiden kuolinsyy ei ole ilmeinen, tutkitaan sekä lääketieteellisesti että oikeudellisesti. Moniin urheiluun liittyviin äkkikuolemiin on todettu liittyvän synnynnäisiä anomalioita, joista asianomainen ei ole itsekään ollut tietoinen. Ne eivät ole yleensä välittömiä kuolinsyitä, vaan pikemminkin altistavia tekijöitä.

Nuoren ihmisen kuolema kesken koulupäivän herättää tunteita ja niin pitääkin olla. Tosiasia kuitenkin on, että ihmisiä syntyy ja kuolee. Jotkut kuolemista ovat ennenaikaisia ja saattavat tuntua epäoikeudenmukaisilta. Ne herättävät kysymyksiä ja surua, mikä on varsin luonnollinen menetyksiin liittyvä reaktio.

Espoon tapaus varmasti selvitetään. Varotoimena Espoon kouluviranomaiset ovat keskeyttäneet kyseiset kuntotestaukset. Nyt meiltä kansalaisilta vaaditaan kuitenkin malttia. Tuskaa ei voi ulkoistaa etsimällä syyllisiä, lynkkaamalla syyttömiä tai vaatimalla välittömiä sääntöjä erilaisiin asioihin. Tuskaa ja surua on opittava sietämään ja käsittelemään.

Tällaisissa tilanteissa meidän aikuisten on hyvä muistaa, että tapahtumat koskettavat ennen muuta lapsia ja nuoria. Heillä on kysymyksiä, ristiriitaisia olotiloja ja monenlaisia tuntemuksia. Tällaisessa tilanteessa lapset ja nuoret tarvitsevat luotettavia ja turvallisia aikuisia, joiden kanssa näitä asioita voidaan työstää. Pahinta mitä voit omalle lapsellesi tai nuorellesi tehdä on, että lähdet paniikinomaisesti ulkoistamaan omaa tuskaasi sosiaalisessa mediassa tai lehtien palstoilla. Lapset ja nuoret tarvitsevat meitä aikuisia. Ollaan sellaisia.

 

]]>
16 http://katimartinson.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261104-tuskan-ulkoistajat#comments Kotimaa Koulu Kuolema Sosiaalinen media Suru Tapaturma Mon, 17 Sep 2018 10:29:23 +0000 Kati Martinson http://katimartinson.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261104-tuskan-ulkoistajat
Tekijänoikeusdirektiivi tulee kalliiksi http://akik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261091-tekijanoikeusdirektiivi-tulee-kalliiksi <p>EU-parlamentin viime viikolla hyväksymä uusi tekijänoikeusdirektiivi voi tulla kalliiksi, mikäli kansalliset hallinnot hyväksyvät direktiivit. Lopullista hintaa en osaa arvioida, mutta joka tapauksessa puhutaan vähintään miljardien kadonneesta taloudellisesta aktiivisuudesta. Syypäitä tähän ovat artiklat 11 ja 13.&nbsp;</p><p>Artikla 11:n tarkoituksena oli luoda tapa, jolla verkkomediat sekä sisällöntuottajat pääsisivät osalliseksi sosiaalisen median alustojen suuriin rahavirtoihin ja estää sisällön esittäminen ilman korvausta. Asia on tarkoitus korjata niin, ettei linkkiä, otsikkoa tai merkittävää osaa sisällöstä voida esittää sosiaalisessa mediassa ilman korvausta.</p><p>On kuviteltu, että verkkojätit neuvottelisivat korvauksesta jokaisen nettilehden ja verkkojulkaisijan kanssa. Kuten tiedämme kokemuksesta, tällainen ei tapahdu yleensä kovin nopeasti, eivätkä ne tyydy. Todennäköisesti Facebook, Twitter sekä hakukone Google estävät linkkaamisen jokaiseen tuntemaansa verkkomediaan tai vaativat maksua siitä, että linkin jako mahdollistetaan. Tämä katkaisee täysin nykyiset kävijä- sekä rahavirrat ja pakottaa mediat itsensä maksamaan alustoille, jotta niiden linkit ylipäätään näkyisivät.</p><p>Toinen, minua erityisesti kutkuttava versio tapahtumien kulusta on se, että suuret verkkopalvelut perustavat omat paikalliset uutistoimistonsa tai verkkolehtensä, jolloin niiden ei tarvitse maksaa linkeistä paikallisille lehdille. Tilanne voi hyvin pian koitua suurienkin verkkomedioiden kohtaloksi. Miten käy Helsingin Sanomien, kun se joutuu kilpailemaan Googlen kaltaisen megakorporaation kanssa? Tai Uuden Suomen blogialustan, kun kirjoittajat siirtyvät vapaisiin alustoihin?</p><p>Kaikenlisäksi, koska pääsy kaupallisten ja sisältöään valvovien medioiden sisältöihin tehdään vaikeammaksi, nostaa se yksityishenkilöiden tuottaman sisällön ja niinsanotut valemediat enemmän näkyville. Tuo laskee auttamatta journalismin tasoa.</p><p>Artikla 13 taas tulee maksamaan kahdella tavalla. Ensimmäinen tapa liittyy pelkästään suodatinmekanismin toimintaan. Tarkoituksena on estää tekijänoikeudella suojatun materiaalin lataaminen verkkoon, vertaamalla sitä kaikkeen aiemmin tuotettuun materiaaliin. Vaikka tietokoneet ovat nopeita, tuo prosessi tulee kestämään kauan. Eli jokaiselta ihmiseltä kuluu hukkaan lisää aikaa sosiaalisen median edessä, odottaessaan julkaisun tapahtumista.</p><p>Satoja miljoonia maksavat ja gigawattitunteja käyttävät palvelinkeskukset rouskuttavat vuorokauden ympäri jotta jokainen ladattu kissakuva ja perhepotretti saadaan tarkistettua. Google ja Facebook siirtävät nuo kustannukset mainostajien maksettavaksi, eikä mainonnan kustannusten nousu tee hyvää yritysten kannattavuudelle. Lisäksi joku voisi olla myös huolissaan lisääntyneistä hiilidioksidipäästöistä, sillä tähän kuluva energiamäärä ei tule olemaan mitätön.</p><p>Toinen artikla 13 kustannus liittyy luovan sisällön tuottamisen ja jakamisen estämiseen. Mikään digitaalinen suodatin ei ole täydellinen, eikä se voi millään keinoin tietää, mikä osa sisällöstä on esimerkiksi parodiaa, tai milloin sisältö ylittää teoskynnyksen, jolloin sen julkaisu olisi sallittu kopioinnista huolimatta. Uuden sisällön tuottajat, sekä henkilöt että yritykset, ovat siis täysin jonkin epämääräisen filtterin varassa, eikä omia tuotoksia ole enää niin helppo saattaa nähtäville.</p><p>Molemmat artiklat siis tuhoavat taloudelliset edellytykset niiltä, joita tekijänoikeusdirektiivillä yritettiin suojella. Sekä paikalliset mediat, että internetin matalan kynnyksen sisällöntuottajat tulevat kärsimään. Muutokset ovat kuin yritettäisiin tappaa kärpästä dynamiitilla ja koko direktiivi on täysin vailla ymmärrystä luotu. Sivutuotteena tuhotaan verkon rikas meemikulttuuri.</p><p>Tekijänoikeusdirektiivistä kertoo Uusi Suomi täällä:<br /><a href="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/258745-netin-rikkojaksi-haukuttu-kohudirektiivi-meni-talla-kertaa-lapi-mitahan-tuli" title="https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/258745-netin-rikkojaksi-haukuttu-kohudirektiivi-meni-talla-kertaa-lapi-mitahan-tuli">https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/258745-netin-rikkojaksi-haukuttu-kohudi...</a></p><p>&nbsp;</p><p>Kirjoittaja on Liberaalipuolueen hallituksen jäsen sekä ehdolla eduskuntavaaleissa.</p> EU-parlamentin viime viikolla hyväksymä uusi tekijänoikeusdirektiivi voi tulla kalliiksi, mikäli kansalliset hallinnot hyväksyvät direktiivit. Lopullista hintaa en osaa arvioida, mutta joka tapauksessa puhutaan vähintään miljardien kadonneesta taloudellisesta aktiivisuudesta. Syypäitä tähän ovat artiklat 11 ja 13. 

Artikla 11:n tarkoituksena oli luoda tapa, jolla verkkomediat sekä sisällöntuottajat pääsisivät osalliseksi sosiaalisen median alustojen suuriin rahavirtoihin ja estää sisällön esittäminen ilman korvausta. Asia on tarkoitus korjata niin, ettei linkkiä, otsikkoa tai merkittävää osaa sisällöstä voida esittää sosiaalisessa mediassa ilman korvausta.

On kuviteltu, että verkkojätit neuvottelisivat korvauksesta jokaisen nettilehden ja verkkojulkaisijan kanssa. Kuten tiedämme kokemuksesta, tällainen ei tapahdu yleensä kovin nopeasti, eivätkä ne tyydy. Todennäköisesti Facebook, Twitter sekä hakukone Google estävät linkkaamisen jokaiseen tuntemaansa verkkomediaan tai vaativat maksua siitä, että linkin jako mahdollistetaan. Tämä katkaisee täysin nykyiset kävijä- sekä rahavirrat ja pakottaa mediat itsensä maksamaan alustoille, jotta niiden linkit ylipäätään näkyisivät.

Toinen, minua erityisesti kutkuttava versio tapahtumien kulusta on se, että suuret verkkopalvelut perustavat omat paikalliset uutistoimistonsa tai verkkolehtensä, jolloin niiden ei tarvitse maksaa linkeistä paikallisille lehdille. Tilanne voi hyvin pian koitua suurienkin verkkomedioiden kohtaloksi. Miten käy Helsingin Sanomien, kun se joutuu kilpailemaan Googlen kaltaisen megakorporaation kanssa? Tai Uuden Suomen blogialustan, kun kirjoittajat siirtyvät vapaisiin alustoihin?

Kaikenlisäksi, koska pääsy kaupallisten ja sisältöään valvovien medioiden sisältöihin tehdään vaikeammaksi, nostaa se yksityishenkilöiden tuottaman sisällön ja niinsanotut valemediat enemmän näkyville. Tuo laskee auttamatta journalismin tasoa.

Artikla 13 taas tulee maksamaan kahdella tavalla. Ensimmäinen tapa liittyy pelkästään suodatinmekanismin toimintaan. Tarkoituksena on estää tekijänoikeudella suojatun materiaalin lataaminen verkkoon, vertaamalla sitä kaikkeen aiemmin tuotettuun materiaaliin. Vaikka tietokoneet ovat nopeita, tuo prosessi tulee kestämään kauan. Eli jokaiselta ihmiseltä kuluu hukkaan lisää aikaa sosiaalisen median edessä, odottaessaan julkaisun tapahtumista.

Satoja miljoonia maksavat ja gigawattitunteja käyttävät palvelinkeskukset rouskuttavat vuorokauden ympäri jotta jokainen ladattu kissakuva ja perhepotretti saadaan tarkistettua. Google ja Facebook siirtävät nuo kustannukset mainostajien maksettavaksi, eikä mainonnan kustannusten nousu tee hyvää yritysten kannattavuudelle. Lisäksi joku voisi olla myös huolissaan lisääntyneistä hiilidioksidipäästöistä, sillä tähän kuluva energiamäärä ei tule olemaan mitätön.

Toinen artikla 13 kustannus liittyy luovan sisällön tuottamisen ja jakamisen estämiseen. Mikään digitaalinen suodatin ei ole täydellinen, eikä se voi millään keinoin tietää, mikä osa sisällöstä on esimerkiksi parodiaa, tai milloin sisältö ylittää teoskynnyksen, jolloin sen julkaisu olisi sallittu kopioinnista huolimatta. Uuden sisällön tuottajat, sekä henkilöt että yritykset, ovat siis täysin jonkin epämääräisen filtterin varassa, eikä omia tuotoksia ole enää niin helppo saattaa nähtäville.

Molemmat artiklat siis tuhoavat taloudelliset edellytykset niiltä, joita tekijänoikeusdirektiivillä yritettiin suojella. Sekä paikalliset mediat, että internetin matalan kynnyksen sisällöntuottajat tulevat kärsimään. Muutokset ovat kuin yritettäisiin tappaa kärpästä dynamiitilla ja koko direktiivi on täysin vailla ymmärrystä luotu. Sivutuotteena tuhotaan verkon rikas meemikulttuuri.

Tekijänoikeusdirektiivistä kertoo Uusi Suomi täällä:
https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/258745-netin-rikkojaksi-haukuttu-kohudirektiivi-meni-talla-kertaa-lapi-mitahan-tuli

 

Kirjoittaja on Liberaalipuolueen hallituksen jäsen sekä ehdolla eduskuntavaaleissa.

]]>
8 http://akik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261091-tekijanoikeusdirektiivi-tulee-kalliiksi#comments Kotimaa Artikla 13 EU Google Tekijänoikeusdirektiivi Mon, 17 Sep 2018 05:52:22 +0000 Aki Kivirinta http://akik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/261091-tekijanoikeusdirektiivi-tulee-kalliiksi